© Saara Sivonen
Pohjois-Karjalan materiaalivirrat ja resurssitehokkuus -hankkeessa selvitettiin maakunnan tuotannon ja kulutuksen kokonaiskuva, jonka avulla tunnistettiin tehokkaimmat toimet resurssitehokkuuden parantamiseksi. Rakentamisen raaka-aineiden uusiokäyttö sekä bioenergiaan panostaminen nousivat tärkeimmiksi toimenpiteiksi.
Tehokkuutta rakentamiseen raaka-aineiden uusiokäytöllä
Pohjois-Karjalassa käytetään raaka-aineita suhteellisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Asukaslukuun suhteutettuna alueen raaka-ainekäyttö on noin seitsemän prosenttia koko Suomen keskimääräistä tuotantolähtöistä raaka-ainekäyttöä suurempi. Kulutuslähtöinen raaka-ainekäyttö, josta on vähennetty viennin osuus, on asukaslukuun suhteutettuna jopa 20 prosenttia suurempi kuin koko maassa.
Eniten raaka-aineita käyttävät toimialat Pohjois-Karjalassa ovat maa- ja vesirakentaminen, metsänhoito, kaivostoiminta ja louhinta, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, talonrakentaminen sekä puun sahaus, höyläys ja kyllästys.
Pohjois-Karjalassa tulisikin panostaa kiertotalouteen ja hyödyntää tehokkaammin maa-aineksia, tuotannon sivutuotteita sekä rakennus- ja purkujätteitä. ”Erityisesti rakentamisessa tulisi vähentää raaka-aineiden käytön intensiteettiä. Tämä onnistuu parhaiten kierrättämällä ylijäämämaata, tuhkaa ja sivukiveä neitseellisten maa-ainesten oton sijaan”, kertoo erikoistutkija Susanna Sironen Suomen ympäristökeskuksesta.
Maatalous mukaan uusiutuvan energian tuotantoon
Kasvihuonekaasupäästöjen osalta Pohjois-Karjalan tilanne on muuhun Suomeen verrattuna hyvä. Alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat asukaslukuun suhteutettuna noin puolet koko maan keskimääräisistä päästöistä. Alueen oman loppukäytön osuus päästöistä on 63 prosenttia ja viennistä johtuva 37 prosenttia.
Maatalous ja energiahuolto tuottavat suurimmat suorat ilmastopäästöt. Pohjois-Karjalan tuotteiden loppukäytön mukaan suurimmat kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat toimialat ovat öljynjalostus, kiinteistötoiminta, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus sekä maitotaloustuotteiden valmistus.
Alueen ilmastopäästöjä on mahdollista vähentää edelleen. Tärkeä askel olisi muuttaa kaupunkivoimalaitokset ja lämpökeskukset öljyn sijaan uusiutuvalla energialla, esimerkiksi metsähakkeella toimiviksi. Pohjois-Karjalan karjatalousvaltaisessa maataloudessa piilee suuri potentiaali lannan hyötykäytölle. Biokaasulaitosten toteuttamista tulisikin edistää poliittisin toimenpitein ja neuvonnan avulla.
Myös ruokahävikin vähentäminen ja biojätteen keräyksen tehostaminen erityisesti julkisella sektorilla ovat tärkeitä toimia.
Tie resurssitehokkuuteen vaatii säätelyä ja markkinoita
”Tulevaisuuden menestyvät yhdyskunnat ovat hiilineutraaleita, niissä ei synny jätettä ja niissä eletään yhden maapallon kantokyvyn rajoissa. Resurssitehokkuudella voidaan paitsi vähentää taloudellisesta toiminnasta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia, mutta myös parantaa kilpailukykyä sekä väestön hyvinvointia”, kertoo tutkimusprofessori Pekka Leskinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Käytännössä resurssitehokkuuden parantaminen vaatii lainsäädännön hiomista sekä taloudellista tukea yhteiskunnalta. Tarvitaan toimivat uusiomateriaalimarkkinat sekä teollisuuden ja vähittäiskaupan vapaaehtoiset järjestelmät sivutuotteiden hyödyntämiseksi.
Hankkeessa käytettyjä menetelmiä voidaan viedä muihin maakuntiin, ja siten vertailla eri maakuntien resurssitehokkuutta toisiinsa.
Lisätietoja
Erikoistutkija Susanna Sironen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
p. 0295 251 648, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimusprofessori Pekka Leskinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
p. 0295 251 370, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lisää aiheesta