Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus tiedottavat 10.5.
Maa- ja kotitalousnaisten kehittämillä METSO-kävelyillä tutustutaan asiantuntijoiden opastuksella metsien luontoarvoihin niin talousmetsissä kuin METSO-metsissä. METSO-kävelijöitä Nilsiän Tahkovuorella 2015. Kuva Sinikka Jokela.
Vapaaehtoisuuteen perustuva Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO) on edelleen suosittu metsänomistajien keskuudessa. Suojelun ja luonnonhoidon lisäksi vuonna 2008 käynnistyneessä ohjelmassa kehitetään uudenlaisia tapoja edistää monimuotoisuutta, todetaan Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa tuoreessa METSO-tilannekatsauksessa.
Viime vuonna METSO-ohjelman suojelun ja luonnonhoidon pinta-alat laskivat hieman aiemmista vuosista ohjelman rahoituksen leikkausten takia, mutta maanomistajat tarjoavat edelleen hyviä kohteita ohjelmaan. Viranomaiset (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Suomen metsäkeskus) ovat toteuttaneet noin puolet ohjelmalle asetetuista pinta-alatavoitteista.
"METSO on hioutunut erilaisten toimijoiden sujuvaksi yhteistyöksi. Metsänomistajien kiinnostuksen säilyttäminen vapaaehtoiseen monimuotoisuuden turvaamiseen on erittäin tärkeää," toteaa tutkija Terhi Koskela Luonnonvarakeskuksesta.
Viime vuonna uudistettiin ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet vuosille 2016–2025. Valintaperusteissa esitellään monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaat metsäiset elinympäristöt, joita käytetään apuna alueiden suojeluarvon määrittämisessä. Valintaperusteiden täyttyminen metsässä ei velvoita maanomistajaa tai viranomaista alueen suojeluun. METSOn rahoituksen leikkaukset luovat painetta kohdentaa toimenpiteitä ekologisesti arvokkaimmille alueille. Kohdentamista edistävät luonnontieteellisten valintaperusteiden ohella muun muassa Suomen metsäkeskuksen vuonna 2015 valmiiksi saamat luonnonhoidon alueelliset toteutusohjelmat, jotka ovat osa alueellisia metsäohjelmia.
METSO uudistuu hankkeiden kautta
METSO-ohjelmasta rahoitetaan myös hanketoimintaa. Luonnonhoidon kehittämishankkeissa ja yhteistoimintaverkostoissa on kehitetty menetelmiä, jotka edistävät monimuotoisuutta osana metsien hoitoa ja metsätaloutta. Esimerkiksi ”METSO tunnetuksi tuhansille maaseudun asujille” -hankkeessa Maa- ja kotitalousnaiset kehittivät METSO-kävelyn, jolla esitellään METSO-kohteita ja ohjelman eri toteutuskeinoja metsänomistajille ja kaikille metsissä liikkujille.
"Kävelyillä kerrotaan sekä luonnon monimuotoisuudesta ja sen turvaamisesta että tutustutaan erilaisiin talousmetsäkohteisiin. METSO-kävelyllä korostuu se, että metsien luontoarvojen turvaaminen on luonteva osa suomalaista metsien hoitoa," toteaa projektipäällikkö Saija Kuusela Suomen ympäristökeskuksesta.
Hankkeissa kehitetään myös METSO-kohteiden hyödyntämistä matkailussa ja virkistyskäytössä. Lisäksi tuotteistetaan metsien terveysvaikutuksia. Sipoonkorvessa avattiin kuntoutujille suunnattu terveysmetsä-reitti ja Kylpyläkartano Kaisankodissa toteutettiin kuntoutujille retkiä Vuodenaikojen metsä -luontopolulla.
"Monimuotoinen metsä tarjoaa monenlaisia elinkeinomahdollisuuksia," Saija Kuusela summaa.
Metsähallitus kunnostaa ja hoitaa ekosysteemejä
Metsähallitus on yksityisten metsänomistajien ohella keskeinen METSOn toteuttaja. Metsähallituksen metsätalousalueita on METSO-ohjelman puitteissa siirretty suojeluun huomattava määrä, yhteensä 23 000 hehtaaria. Lisäksi tehdään mm. luonnonhoidollisia kulotuksia sekä ennallistetaan kosteikkoja.
Metsähallituksen luontopalvelut lisäävät suojelualueiden monimuotoisuutta luonnonhoidolla ja ennallistamalla. Luonnonhoitaja kulottaa nummea Saaristomeren kansallispuistossa. Kuva Kimmo Syrjänen.
"Metsähallituksen luontopalveluissa ennallistetaan metsiä ja ojitettuja soita sekä hoidetaan raivaamalla ja laiduntamalla perinneympäristöjä. Ekosysteemien ennallistamista ja luonnonhoitoa tehdään vuosittain Metsähallituksessa usean tuhannen hehtaarin alalla," kertoo kehitysjohtaja Jussi Päivinen Metsähallituksen luontopalveluista.
Lisätietoja
Tutkija Terhi Koskela, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 5146
Projektipäällikkö Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 029 525 1647
Kehitysjohtaja Jussi Päivinen, Metsähallitus, etunimi.sukunimi@metsa.fi, puh. 020 639 5068
Linkit