Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on tuottaa selkeää ja hyödynnettävässä muodossa olevaa ympäristötietoa, jotta pystytään ennakoimaan ja minimoimaan kaivoksien ja mahdollisesti tulevien kaivosten aiheuttamat vaikutukset Lapin alueella. Tavoitteena on erotella potentiaaliset kaivosalueet sekä laatia niille jo olemassa olevien sekä hankkeessa tehtävien geologisten, vesikemiallisten ja biologisten selvitysten perusteella vertailuolosuhteet velvoitetarkkailun ja ympäristövaikutusten arvioinnin tueksi. Menetelmien kehityksen ja testausten kautta hankkeen loputtua on käytössä uusia arvioituja ja kustannustehokkaita menetelmiä ja toimintamalleja, joita mm. mittaus- ja laitepalveluja tarjoavat yritykset voivat hyödyntää kehittäessään palvelutarjontaansa. Pitkällä tähtäimellä hankkeen tavoitteena on, että sen tuloksia pystytään hyödyntämään julkisella sektorilla esimerkiksi maakuntakaavoituksessa maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteon tukena sekä yksityisten toiminnanharjoittajien toiminnan suunnittelussa sekä toteutuksessa.
Tausta
Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa seurataan kaivostoiminnan vaikutuksia pääosin yhden tarkasteltavan kohteen kautta. Useamman toimijan yhdessä pitkän ajan kuluessa aiheuttamia kasaantuvia vaikutuksia ei kuitenkaan seurata järjestelmällisesti, eikä niitä varten ole myöskään kehitetty varsinaisia seurantajärjestelmiä. Ainoastaan vesistöjen yhteistarkkailussa seurataan vesistön tilaa pistekuormittajien osalta, mutta tulokset eivät anna viranomaisille mahdollisuutta arvioida uusien hankkeiden toimintaedellytyksiä ja vaikutusta. Keskitetty arviointi antaa hyvän pohjan uusien hankkeiden arvioimiseksi. Jotta vaikutuksia voidaan yleensäkin arvioida, tarvitaan tietoa vaikutusalueen nykytilasta, herkkyydestä ja laajuudesta. Seurantajärjestelmän kehittäminen tulee kokonaiskuvan muodostamiseksi sopeuttaa kaikkiin tarkasteltaviin sektoreihin, ei pelkästään irrallisiin osa-alueisiin.
Erityisen haastavia kysymyksiä ovat kertyvät vaikutukset alueen ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta sekä tasapainon saavuttaminen eri luonnonvarojen käyttöön perustuvien elinkeinojen, porotalouden ja matkailun kesken. Lapin kaivoskeskittymän kumulatiivisten ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta eli Lapin Kaiku –hanke pohjautuu YVA-prosessia laajempaan tarkasteluun.
Keskeiset tulokset
Luonnonympäristö – joet ja purot -työpaketissa koottiin aluksi kaivosten YVA-raporteista ja velvoitetarkkailuista olemassa oleva tieto Pohjois-Suomen kaivosten alapuolisten vesistöjen tilasta. Lisäksi hyödynnettiin velvoitetarkkailun kehittämishankkeessa (OHKE) tehtyä laajaa kyselyä vesistötarkkailun puutteista. Vedenlaatu- ja vesibiologisen aineiston perusteella selvitettiin toiminnassa olevien (Kemin kaivos, Kevitsa, Suurkuusikko), toimintansa keskeyttäneiden tai lopettaneiden (Pahtavaara, Saattopora) ja suunnitellun (Sokli) kaivoksen vaikutusalueen sekä näiden vertailualueiden jokien ja purojen vedenlaatutekijöiden taustapitoisuuksia. Näistä vesistöistä selvitettiin myös vesieliöryhmien (piilevät, pohjaeläimet, vesikasvit, kalat, mikrobit) yhteisökoostumukset ottaen huomioon alueiden geologiset erityisominaisuudet. Tässä tarkastelussa hyödynnettiin GTK:n mineraalipotentiaalin perusteella määriteltyjä vyöhykkeitä. Näin pystyttiin arvioimaan, mikä on alueen jokivesien luontainen ekologinen tila, ja kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia tarkemmin. Lisäksi vertailtiin erilaisten passiivikeräinten (vesisammalet ja Chemcatcher) toimivuutta, käytettävyyttä ja kustannustehokkuutta raskasmetallien ja elohopean kuormituksen arviointiin kaivosten alapuolisten vesien tarkkailua varten. Tässä työpaketissa kehitettiin myös toimintamalli automaattiseen vedenlaadun seurantaan kaivosvesien tarkkailussa maan johtavien automaatiotoimijoiden, konsulttien, toiminnanharjoittajien ja viranomaisten kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta.
Tulosten hyödyntäminen
Lapin Kaiku -hanke on edistänyt kestävää kaivostoimintaa kartoittaessaan potentiaalisia kaivostuotantoalueita ja tuottaessaan ennakoivaa tietoa niiden ja nykyisten kaivosten kumulatiivisista ympäristövaikutuksista. Hankkeessa tuotettua tietoa Lapin maakunnan luontaisista maaperän ja pohjaveden taustapitoisuuksista sekä jokivesien eliöyhteisörakenteista erilaisilla geologisilla alueilla voidaan hyödyntää esimerkiksi ympäristön tilan seurannan ja luvitusten tarpeissa. Hankkeessa on lisäksi testattu erilaisten kustannustehokkaiden menetelmien soveltuvuutta ympäristötiedon keräämiseen.
Hankkeen tuotokset
Automaattisen vedenlaatuseurannan toimintamallin kehittäminen kaivosvesien tarkkailuun -webinaarin esitykset
Seminaarin tallenne.
Lisätietoja
- Hankkeen projektipäällikkö, erikoisasiantuntija, Peter Johansson, puh. 0295 034 302, etunimi.sukunimi@gtk.fi
- SYKEn osuuden projektipäällikkö, biologi Satu Maaria Karjalainen, puh. 0295 251 262, etunimi.toinennimi.sukunimi@syke.fi