Pitkät ja yhtenäiset hydrologiset havaintosarjat ovat tärkeitä tutkimusaineistoja

© Johanna Korhonen

Hydrologiset havainnot muodostavat tärkeän pohjan monille yhteiskunnallisesti merkittäville asioille kuten vesivarojen hallinnalle ja turvallisuudelle. Esimerkiksi vedenhankinta, tulvasuojelu, vesivoiman tuotanto ja säännöstelyt sekä vesienhoito ovat täysin riippuvaisia ajankohtaisesta vesitilannetiedosta.

Lisäksi monet yritykset ja muut sidosryhmät hyödyntävät päivittäin ajankohtaista vesitilannepalvelua, joka sisältää havaintotietoja sadannasta, virtaamasta, valunnasta, lumikuormista, pohjavedestä ja muista hydrologisista muuttujista sekä niiden ennusteita.

Edellä kuvattujen operatiivisten tarpeiden lisäksi Suomen pitkät ja yhtenäiset hydrologiset havaintosarjat ovat haluttua aineistoa myös tutkijoille.

Erityisen kiinnostavia ovat luonnontilaisten alueiden aikasarjat

Pitkät havaintosarjat ja tilastot syrjäisemmiltä luonnontilaisilta alueilta ovat merkittäviä taustatietoja muun muassa ilmastonmuutostutkimuksessa. Pitkäjänteinen havainnointi koskemattomilla alueilla on tärkeää, jotta ilmaston taustavaihtelua ja sen muutoksia pystytään seuraamaan.

Havaintojen tekeminen on kuitenkin usein kallista muun muassa hankalien kulkuyhteyksien vuoksi ja niiden arvo näkyy vasta jälkikäteen aikasarjojen kartuttua. Houkutus havaintoverkon karsintaan voi siksi olla taloudellisesti tiukkoina aikoina suuri. Ratkaisuja tehtäessä on kuitenkin hyvä tiedostaa, että Suomen pitkät ja korkeatasoiset hydrologiset aikasarjat ovat haluttuja tutkimusaineistoja myös kansainvälisesti.

Vaikka uudet menetelmät, kuten kaukokartoitus ja mallinnus, kehittyvätkin koko ajan, suorat maastomittaukset ovat silti edelleen välttämättömiä uusien menetelmien kalibroimiseksi ja toimivuuden todentamiseksi.

Suomalaisille virtaama-aineistoille kansainvälistä näkyvyyttä

Suomen pitkiä havaintosarjoja virtaamista hyödynnettiin äskettäin kahdessakin kansainvälisessä tutkimuksessa, joita koskevat artikkelit julkaistiin korkeatasoisissa alan lehdissä.

Laaja kansainvälinen tutkijaryhmä, jossa myös SYKE oli edustettuna, osoitti ensimmäistä kertaa Euroopan laajuisesti selvän yhteyden tulvien ajankohtien muuttumisen ja ilmastonmuutoksen välillä. Ennätyksellisen kattavaan ja monipuoliseen havaintoaineistoon pohjautuneen tutkimuksen mukaan tulvat ovat viime vuosikymmeninä aikaistuneet selvästi tietyillä alueilla Euroopassa ja myöhentyneet toisaalta tietyillä alueilla. Tutkimusartikkeli, jonka laatimisessa hyödynnettiin myös Suomen ainutlaatuisia hydrologisia aineistoja, julkaistiin elokuussa Science-lehdessä.

Toisessa julkaistussa artikkelissa tutkittiin suurten, harvoin toistuvien tulvien esiintymistä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tutkijaryhmä, jossa myös SYKE oli mukana, analysoi tutkimuksessa yli 1 200 havaintoaseman havaintoja 80 vuoden aikajaksolta. Näiden alueiden suurten tulvien esiintymisen havaittiin ensimmäistä kertaa olevan yhteydessä Atlantin monen vuosikymmenen aikaskaalan oskillaatioon (Atlantic Multidecadal Oscillation, AMO), joka kuvaa Pohjois-Atlantin pintalämpötilan vaihtelua.

Avoin data kaikkien käytettävissä

Mittausten automaatioaste kasvaa koko ajan, ja automaattimittausten myötä tietokannat ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Korkeatasoisten havaintoaineistojen ylläpito vaatii kuitenkin huolellista laadunvalvontaa sekä aineistojen korjaamista ja yhtenäistämistä, ennen kuin ne voidaan julkaista kaikkien käyttöön.

Aineistoja käytettäessä on hyvä tiedostaa havaintojen taustalla olevat tekijät, joista SYKEssä on erinomainen tietämys. Oikeiden taustatietojen turvin aineistojen pohjalta tehdyt tulkinnat ja johtopäätökset ovat paikkansapitäviä.

SYKEllä on jo pitkät perinteet tietoaineistojen avoimuuden suhteen. Monessa muussa maassa vastaavat aineistot eivät ole vieläkään avointa dataa.

Hydrologisia aineistoja voi käyttää Suomen ympäristökeskuksen avoimen tiedon palvelun kautta.

Lisätietoja

Ryhmäpäällikkö Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus/ Hydrologinen seuranta, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi