Ensilumi satoi lokakuussa eteläänkin. © Kuva: Johanna Korhonen
Lokakuu oli maan eteläosissa erittäin sateinen, minkä seurauksena vedenkorkeudet nousivat järvissä ja joissa monin paikoin toistaiseksi vuoden korkeimpiin lukemiin. Lokakuun loppua kohden sää viileni selvästi ja myös Etelä-Suomeen saatiin kuun loppupuolella muutamaksi päiväksi lumipeite.
Etelä-Suomen sateisuus näkyi selvästi esimerkiksi jokien keskivirtaamissa. ”Vantaanjoen Myllymäen havaintoasemalla lokakuun keskivirtaama on ollut yli 50 vuotta kestäneen havaintojakson aikana vain vuonna 1981 suurempi kuin nyt”, toteaa hydrologi Jarkko Koskela Suomen ympäristökeskuksesta.
Järvien ja jokien vedenkorkeudet nousevat taas marraskuussa monin paikoin
Jokien virtaamat ovat nyt kylmän ja sateettoman sään johdosta pääosin laskussa noustuaan lokakuun lopulla Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Vaasan seudulla keskimääräisen syystulvan tasolle. Vedenpinnat saattavat kuitenkin marraskuun alkupäivinä kääntyä etelä- ja länsirannikolla uudelleen nousuun sään jälleen lauhtuessa ja muuttuessa sateisemmaksi. ”Pintojen nousu voi olla nopeaa varsinkin Pohjanmaalla, mutta myös muilla alueilla, missä on vielä lunta jäljellä”, arvioi hydrologi Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskuksesta.
Etelä-Suomen järvien pinnat ovat sateisen lokakuun jäljiltä korkealla ja voivat nousta marraskuun alkupuolella vielä hieman. Myös Keski- ja Itä-Suomen järvet, esimerkiksi Saimaa ja Pielinen, ovat pinnaltaan paikoin korkealla, ja Saimaan vedenkorkeus tulee nousemaan tasaisesti koko loppuvuoden.
Vesitilanne lokakuussa 2017
Sadanta
Lokakuu oli erityisesti Uudellamaalla hyvin sateinen. Sadetta kertyi paikoin yli 200 mm, mikä on yli 2,5-kertainen määrä alueen tavanomaiseen lokakuun sadantaan verrattuna. Myös muualla Vaasa–Lappeenranta -akselin eteläpuolella satoi enemmän kuin lokakuussa keskimäärin. Pohjoisempana sademäärät vaihtelivat 20–80 mm:n välillä ja olivat lähellä ajankohdan tavanomaisia lukemia. Aivan pohjoisimmassa Suomessa sadesumma jäi tavanomaisesta ja oli lokakuussa paikoin alle 20 mm.
Lumen vesiarvo
Lokakuun alkupuolella lunta oli vain ajoittain osassa Pohjois-Lappia, mutta kuun loppupuolella pysyvämpi lumipeite alkoi levittäytyä laajemmalle alueelle Lapissa. Kuukauden viimeisellä viikolla nähtiin erikoinen tilanne, kun valtaosaan maata satoi lunta.
Maan etelä- ja länsiosiin lunta satoi harvinaisen aikaisin ja ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon, ja maan lumisimmat alueet olivatkin hetkellisesti Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Suuri osa lumesta suli kuitenkin näillä alueilla pois muutamassa päivässä.
Lokakuun viimeisinä päivinä lunta satoi lisää maan itäosiin ja kuun päättyessä lumisinta oli Pohjois-Karjalan itäosista Itä-Lappiin ulottuvalla kaistaleella, jolla lumen vesiarvo oli yleisesti 10–20 mm.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Monin paikoin Vaasa–Lappeenranta -linjan eteläpuolella vuoden toistaiseksi suurimmat vedenkorkeudet ja virtaamat havaittiin lokakuussa vesisateiden ja loppukuusta myös lumien sulamisen seurauksena. Pohjoisempana vedenkorkeuden muutokset jäivät pienemmiksi, mutta jo aiemmin syksyllä korkealle nousseissa järvissä vesi oli edelleen monin paikoin tavanomaisia lokakuun lukemia korkeammalla.
Uudellamaalla useat järvet ja joet nousivat lähelle havaintohistoriansa korkeimpia lokakuun lukemia ja paikoin jopa ylittivät ne. Espoon Kirkkojärven vedenpinta nousi lokakuun puolivälissä Turunväylän tietyömaalla väliaikaisille kaistoille vaikeuttaen liikennettä sekä Turun että Helsingin suuntaan.
Sateisuus näkyi erityisen hyvin esimerkiksi Vantaanjoen keskivirtaamassa, joka oli lokakuussa yli kolminkertainen ajankohdan keskimääräiseen nähden. Myös Kokemäenjoen ja Oulujoen keskivirtaama ylitti syksyn sateiden seurauksena selvästi tavanomaiset lukemat.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat lokakuun sadannan seurauksena nousussa, ja suuressa osassa maata pinnat ovat 5–30 cm ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Poikkeuksia yleiseen tilanteeseen verrattuna ovat Kainuu, jossa kahden kuukauden runsaat sateet ovat nostaneet pinnat 30–60 cm keskimääräistä ylemmäksi ja Lounais-Suomi, jossa pinnat ovat 15–30 cm keskiarvojen alapuolella.
Suurissa pohjavesimuodostumissa, joissa hydrologinen kierto on hitaampaa, pohjaveden pinnat ovat maan etelä- ja keskiosissa edelleen 5–50 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana.
Routa
Routaa on havaittu paikoitellen maan pohjoisosissa.
Veden lämpötila ja jäätilanne
Lokakuun alkupuoliskolla järvien pintavedet jäähtyivät vuodenajalle tyypilliseen tapaan, mutta pysyivät kuitenkin ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Kuukauden loppupuolella viilentynyt sää jäähdytti kuitenkin vedet nopeasti niin, että kuun lopussa lämpötilat olivat jo ajankohdan keskiarvon alapuolella. Maan etelä- ja keskiosassa pintaveden lämpötila oli kuun lopussa pienissä vesistöissä yleisesti alle 4 astetta, suuremmissa järvissä 4–6 astetta.
Maan pohjoisosassa pienet vesistöt alkoivat kuukauden lopulla muodostaa jääpeitettä, etenkin kuun viimeisen päivän kireämpien pakkasten myötä. Jäät ovat kuitenkin vielä heikkoja ja niitä tulee varoa. Erot rantojen ja ulompien alueiden jäänpaksuuksissa ovat alkutalvesta suuria.
Osallistu suomalaisen talven tutkimukseen
Suomen ympäristökeskus ja Luonto-Liitto järjestävät Talviseuranta -kampanjan (www.talviseuranta.fi), jolla kannustetaan kaikkia luonnossa liikkujia kirjaamaan talviseen luontoon liittyviä havaintojaan kansalaishavaintojärjestelmään. Havainnot täydentävät viranomaisten seurantatietoja ja tarkentavat kuvaa talvien muuttumisesta ilmaston lämmetessä. Vesistöjen jäätilanne, lumipeite ja lumikuorman mittaukset ovat talven hyviä havaintokohteita. Tee havaintoja talvesta ja kokeile Talviseurantalähettiä!
www.jarviwiki.fi/talviseurantalahetti
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet:
Hydrologi Miia Kumpumäki, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 652, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.