Uutinen 12.12.2017 klo 12.00
Baltic Compass -hankkeen näytteenottopaikka Aurajoella. Kuvassa näkyy suojavyöhyke joen ja pellon välissä. © Sauli Jaakkola
Nykyisten malli- ja arviointityökalujen soveltuvuutta vesien- ja merenhoidon tarpeisiin on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tuoreessa raportissa. Malleja on arvioitu erityisesti uskottavuuden, käytettävyyden ja hyväksyttävyyden näkökulmista.
Tutkijat pitävät nykytilanteessa epäkohtana sitä, että vesien tilan ja vesienhoitotoimien vaikutusten arvioinnissa käytetään tällä hetkellä monia erilaisia tietoaineistoja ja mallityökaluja. Mallien antamat tulokset eivät siksi ole keskenään vertailukelpoisia ja arviot vesien tilasta ja erilaisten hoitotoimien vaikutuksista eivät siten aina ole oikeita.
Ongelmana on myös se, että suuri osa malleista on alun perin kehitetty muihin käyttötarkoituksiin kuin vesien- ja merenhoidon tarpeisiin. Tilanteen parantamiseksi tutkijat esittävät useita arviointiprosessiin kohdistuvia toimenpidesuosituksia.
Mallien käyttöön vaikutusarvioinnissa liittyy aina epävarmuutta. Puutteita voi olla sekä lähtötiedoissa että itse mallissa ja tulosten tulkinnassa. Eri toimenpiteiden tosiasiallisista vaikutuksista on lisäksi niukasti havaintotietoa. © TOIMI-hanke
Vuoropuhelua eri tahojen välillä lisättävä
Yhden mallin antamia tuloksia käytetään usein toisen mallin lähtötietoina, ja malliketjujen tulisi olla toimivia. Erityisen tärkeätä olisi lisätä edelleen vuoropuhelua toisaalta valuma-alue- ja merimallintajien ja toisaalta vesistömallintajien ja taloustieteilijöiden kesken. Myös loppukäyttäjien tulisi olla mukana mallien kehitystyössä, jotta heillä olisi alusta alkaen realistinen kuva siitä, millaisia ominaisuuksia eri malleilla on. Samalla mallintajat saisivat paremman kuvan loppukäyttäjien odotuksista.
Malleissa tarvittavien lähtötietojen läpinäkyvyyttä tulisi lisäksi parantaa niin, että lähtöaineistot kuvattaisiin aiempaa tarkemmin tulosten raportoinnin yhteydessä. Aineistojen ongelmana on tällä hetkellä muun muassa se, että sama lähtötieto saatetaan tulkita eri yhteyksissä eri tavalla. Tulokset tulisi myös kuvata useammin visuaalisesti niin, että loppukäyttäjät voisivat verrata mallien antamia tuloksia havaintoihin.
Esimerkiksi maatalouden ympäristötoimenpiteiden määrien kuvaajana käytetään pääsääntöisesti alun perin eri tarkoitukseen koottua tietoaineistoa ja tietojen tulkinta vaihtelee eri mallityökaluja käytettäessä. Ratkaisuksi lähtötieto-ongelmaan tutkijat tarjoavat tutkimusaineistoja koskevien tietopyyntöjen yhdenmukaistamista.
Hoitotoimien vaikutukset eroteltava muista vaikutuksista
Vesien ja meren tilan arviointiin liittyy monenlaisia tietotarpeita ja malleilla on useita eri käyttötarkoituksia. Loppukäyttäjät odottavat tietoa muun muassa eri suojelutoimenpiteiden soveltuvuudesta ja kustannustehokkuudesta sekä vaihtoehtoisista toimenpideratkaisuista. Malleilla tulisi voida tarkastella myös esimerkiksi lannan käytön vesistövaikutuksia, maan kasvukunnon parantamisen vaikutuksia ja orgaanisen aineksen lisäämisen vaikutuksia ravinnehuuhtoumiin.
Vesienhoitotoimenpiteiden, maatalouden rakennemuutoksen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset olisi tärkeää erotella toisistaan mallityökaluja käytettäessä. Jos näin ei tehdä, jo toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia ei saada selville, eikä tulevaisuuden uhkiin pystytä varautumaan asianmukaisesti.
Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota mallien kykyyn kuvata ravinteiden kierrätyksen kuormitusvaikutuksia. Esimerkiksi lannan käytöstä aiheutuvista ravinnepäästöistä on niukasti tutkimustietoa.
Lue lisää Toimivimmat mallityökalut vesistövaikutusten ja ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan -raportista, joka toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja
- Hydrologi Sirkka Tattari, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Agronomi Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Erikoistutkija Antti Iho, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi
- Erikoistutkija Olli Malve, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi