Vantaanjoen Vanhankaupunginkoski 24.2.2018 © Kuva: Johanna Korhonen
Helmikuun kireät pakkaset eivät kasvattaneet vesistöjen jäänpaksuuksia tai maaperän routakerrosta nimeksikään, koska paksuhko pakkaslumikerros on toiminut eristeenä. Jäätä ja routaa on koko maassa selvästi keskimääräistä vähemmän etelän ja lännen vähälumisia rannikkoalueita lukuun ottamatta. Lumikuormat ovat ajankohtaan nähden suuria Itä-Suomessa sekä Länsi-Lapissa. Vesistöjen jäänpaksuudessa ja roudassa suurimmat poikkeamat ajankohdan keskiarvoon nähden ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä myös lunta on eniten.
Itä-Suomessa järvijäät ovat ajankohtaan nähden harvinaisen ohuita, ja erityisesti teräsjään osuus on poikkeuksellisen pieni. ”Tätä helmikuuta ohuempia jäitä on mitattu havaintopaikoilla vain muutaman kerran aiemmin. Myös edelliset ohutjäiset talvet osuvat 2000-luvulle. Viimeisin esimerkki oli helmikuussa 2014, jolloin idässä oli laajalti heikommat jäät kuin nyt”, kertoo hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Suurien hallien kattoja on edelleen tarkkailtava. Hallien omistajien on aktiivisesti seurattava lumikuormaa ja kantavien rakenteiden kuntoa, ja huolehdittava lumen poistosta katolta tarpeen mukaan. Tavalliset omakotitalot eivät kuulu riskialttiisiin kohteisiin kattojen kestävyyden osalta. Niidenkin kohdalla vaaraa saattaa kuitenkin aiheuttaa lumen tai jään putoaminen. Lumen pudottamisessa on syytä käyttää ammattilaisten apua.
Vedenpinnat ja virtaamat jatkavat laskua talviseen tapaan
Etelä- ja Keski-Suomessa maaliskuun alkupuoliskosta ennustetaan tavanomaista kylmempää ja talvinen sää jatkuu koko Suomessa. Kireät pakkaset ovat lisänneet hyydetulvariskiä Kymijoen ja Kokemäenjoen pääuomissa. Kireimmät pakkaset väistyvät maaliskuun ensimmäisen viikonlopun jälkeen ja samalla hyyteen muodostuminen avoimilla jokijaksoilla vähenee.
"Selkeinä päivinä myös auringon lämpö vähentää hyyteen muodostumista ja hyydeongelmat ovat vähäisempiä kuin tammikuun ja helmikuun alun kireimpien pakkasjaksojen aikana", kertoo hydrologi Jari Uusikivi Suomen ympäristökeskuksesta.
Etelä- ja Keski-Suomessa järvien vedenpinnat ovat vielä paikoin korkealla, mutta laskevat maaliskuun aikana. Varsinkin Kymijoen, Vuoksen ja Kokemäenjoen vesistöissä suurimpien järvien vedenkorkeudet pysyvät tavanomaista korkeammalla kevääseen asti, ja järvien purkautuminen pitää myös laskujokien virtaamat suurina. Saimaan vedenpinta on kääntynyt hitaaseen laskuun, ja lisäjuoksutukset jatkuvat todennäköisesti aina kesään asti.
Vesitilanne helmikuussa 2018
Sadanta
Helmikuu oli koko maassa selvästi keskimääräistä vähäsateisempi. Suurimmassa osassa maata satoi kuukauden aikana alle 20 mm. Eniten sadetta kertyi Pirkanmaalla, Hämeessä ja Uudellamaalla, missä sademäärä ylitti paikoin 20 mm eli oli 50–65 % keskimääräisestä. Vähiten, alle 10 mm, satoi Pohjois-Suomessa, missä sademäärät olivat vain noin 20 % kuukauden keskiarvosta eli poikkeuksellisen pieniä.
Lumen vesiarvo
Helmikuu oli talvinen koko maassa. Maan etelä- ja keskiosiin satoi kuukauden ensimmäisinä päivinä paikoitellen melko paljon uutta lunta, mutta muuten säät olivat enimmäkseen poutaisia ja lumikuorman muutokset jäivät pieniksi. Helmikuun lopussa lunta oli Etelä- ja Länsi-Suomessa pääosin 20–70 kg/m2 ja Keski-Suomessa sekä Itä-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa 80–130 kg/m2. Muualla Pohjois- ja Itä-Suomessa lunta oli enemmän. Lumisimmilla alueilla Pohjois-Karjalan pohjoisosissa, Kainuussa ja Länsi-Lapissa lumikuorma ylitti 200 kg/m2. Pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna lunta on Etelä-Suomessa ajankohtaan nähden vähän, kun taas Itä-Suomen ja Länsi-Lapin runsaslumisimmilla alueilla lunta oli paikoitellen selvästi tavallista enemmän.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Järvien ja jokien vedenpinnat laskivat helmikuussa yleisesti koko maassa. Ainoan poikkeuksen tekivät avoinna virranneet jokialueet, joilla pakkasten mukanaan tuomat hyydepadot nostivat vedenkorkeuksia paikallisesti esimerkiksi Kymijoella ja Kokemäenjoella.
Lapissa, länsirannikolla ja Varsinais-Suomessa vesistöt ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä lukemia. Muualla maassa vesistöt ovat pääosin edelleen ajankohtaan nähden tavanomaista korkeammalla sateisen syksyn seurauksena. Suurista järvistä esimerkiksi Saimaan, Päijänteen, Pielisen ja Oulujärven vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden korkealla. Suurten jokien keskivirtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia Kokemäenjoella, Kymijoella ja Vuoksessa. Muissa suurissa joissa keskivirtaamat olivat helmikuussa ajankohdan keskimääräisten lukemien tuntumassa tai hiukan niitä suurempia.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat koko maassa vuodenajalle tyypillisesti laskussa, mutta ovat silti suuressa osassa maata yhä 10–35 cm yli ajankohdan keskiarvojen.
Routa
Routaa esiintyy keskimääräistä vähemmän koko maassa. Maan etelä-, länsi- ja keskiosissa routaa on 0–15 cm, joka on 5–15 cm ajankohdan keskiarvoa vähemmän. Maan itäosissa routaa on 0–5 cm, joka on 10–20 cm keskiarvoja vähemmän. Maan pohjoisosissa routaa esiintyy 10–90 cm ja aivan pohjoisessa 45–115 cm, joka on 15–50 cm keskiarvoja vähemmän.
Jäänpaksuus
Vesistöjen jäänpaksuudet kasvoivat kuukauden aikana yleisesti 5–15 sentillä. Kovista pakkasista huolimatta jäät eivät paksuuntuneet merkittävästi eristävän lumikerroksen takia muualla paitsi vähälumisella rannikkoalueella. Kuukauden päättyessä jäänpaksuus oli maan etelä- ja keskiosassa yleisesti 25–40 cm ja maan pohjoisosassa 40–60 cm, Kilpisjärvellä kuitenkin enemmän. Jäät ovat yleisesti 5–10 cm ajankohdan keskimääräistä ohuempia, Itä-Suomessa paksun lumikerroksen vuoksi jopa 10–20 cm tavallista ohuempia.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Jarkko J Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 307, etunimi.j.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Jari Uusikivi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 718, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.