Tänä keväänä on valmistunut uusi tapa yhdistää useita metsäisiin valuma-alueisiin liittyviä malleja ”malliperheeksi”. Tämän Freshabit-hankkeessa kehitetyn malliperheen avulla voidaan arvioida veden kulkureittejä ja maa-alueelta lähtevää kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- ja kiintoainekuormitusta. Yhdistämällä mallit ja metsätalouden toimenpiteet on luotu kokonaisuus, jonka avulla voidaan vertailla erilaisten vesistönhoitokeinojen ja -toimenpiteiden tehokkuutta yhä luotettavammin.
Tulokset uudentyyppisellä tarinakarttasivustolla
Mallit ja metsätaloustoimenpiteet on esitetty kootusti uudenlaisella tarinakarttasivustolla. Sivustolta löytyvät mallien kuvaukset ja mm. Puruveden alueen metsätaloustoimenpiteet ja suunnitelmat. Toimenpiteiden sijaintia voi tarkastella kriittisesti eroosio- ja ravinnekuormariskikarttojen avulla. Karttakuvaa voi loitontaa tai lähentää, mikä mahdollistaa alueen hyvinkin yksityiskohtaisen tarkastelun. Mallituloksia esitetään mm. hilaverkostossa, osavaluma- ja vesistöalueen kolmannen jakovaiheen tarkkuudella päivitetään ja kehitetään sidosryhmien palautteen pohjalta. Sivustoa ylläpitää Suomen metsäkeskus.
Miksi mallien yhteiskäyttöä?
Usean mallin yhteiskäyttö tuo merkittävän lisäarvon vesienhoidon suunnitteluun verrattuna yksittäisen mallin käyttämiseen. Yhteiskäyttö antaa uusia näkökulmia sekä valuma-alueen kuormituslähteistä että niiden paikallisesta ja ajallisesta vaihtelusta.
Malleilla voidaan myös ennustaa vaihtoehtoisten vesiensuojelutoimien vaikutusta vesistön tilaan, mikä auttaa alueen toimijoita valitsemaan vesistön kannalta parhaimmat toimenpiteet. Mallien epävarmuutta voidaan konkretisoida vertailemalla eri mallien tuloksia. Malleilla voidaan tuottaa tietoa eri mittakaavoissa, mikä mahdollistaa sekä paikallisen että alueellisen tarkastelun.
Malleja erilaisiin käyttötarkoituksiin
Prosessipohjaisilla malleilla saadaan kuormituksesta ja veden ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista tietoa päivätasolla, kun arviointityökalut tuottavat pitkän jakson keskimääräisiä kuormitusarvioita. Freshabit-hankkeessa kehitetään erityisesti SYKEn vesistömallijärjestelmän vedenlaatuosiota Luken metsäisten latva-alueiden ravinnemallin avulla. Tilastollinen järvimalli puolestaan hyödyntää yllä mainittujen mallien tuloksia lähtötietoina ja sen avulla voidaan arvioida vesistön kuormitusvähennystarpeita.
Esimerkiksi eroosiomallilla (RUSLE) päästään varsin pienipiirteiseen lähialuetarkasteluun. Mallitulosten avulla voidaan paikallistaa ne alueet, joissa kiintoainekuormitus on suurta ja joiden toteutuksessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Eroosiomallisovellus mahdollistaa ensimmäistä kertaa aluekohtaisten ominaisuuksien huomioimisen.
Mallien roolit Freshabit-hankkeessa
Kuormituksen ajallisen ja paikallisen kehityksen ennakoiminen on tärkeää
Jotta kuormituksen vähentämistavoite olisi realistinen, tulisi kuormituksen ajallinen ja paikallinen kehitys pystyä ennakoimaan tarpeeksi luotettavasti jokaiselle maankäyttömuodolle erikseen. Metsätalouden aiheuttaman kuormituksen osalta tämä tarkoittaa metsänkäsittelyhistorian ja sen aiheuttaman kuormituksen selvittämistä sekä suunnitellun metsänkäsittelyn ja siitä aiheutuvan kuormituksen ennakointia.
Mikäli ennakoidun kuormituksen katsotaan olevan metsätalouden osalta liian suuri tai kuormituksen ennakoidaan kasvavan, tulee valuma-alueen vesiensuojelutoimet tarkistaa ja ottaa tarvittaessa käyttöön lisätoimenpiteitä. Mallien avulla on mahdollista arvioida toimivia ja oikea-aikaisia vesiensuojeluratkaisuja.
FRESHABIT LIFE -hankkeessa yhdistetään 31 tutkimuslaitoksen tiedot ja kokemus
Uusi malliperhe on kehitetty SYKEn, Luken, Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen ja Oulun yliopiston yhteisessä Freshabit-hankkeessa, jossa on yhteensä 31 hankekumppania. Tavoitteena on parantaa sisävesien sekä siitä riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta pitkällä tähtäimellä. Hanke kestää seitsemän vuotta (2016–2022). Hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut.
Lisätietoja
Hydrologi Sirkka Tattari, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Projektipäällikkö Antti Leinonen, Suomen metsäkeskus, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi
Tutkimusprofessori Leena Finér, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi
Linkkejä