Puupohjaisilla uusilla Materiaaleilla tehoa metsätalouden Vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin (PuuMaVesi)

Kuusenrangoista tehtyjä nippuja esiasennettuna laskeutusalttaaseen PuuMaVesi-hankkeen pilottikohteessa. Kuva: Kari-Matti Vuori
Kuusenrangoista tehtyjä nippuja esiasennettuna laskeutusaltaaseen PuuMaVesi-hankkeen pilottikohteessa. © Kuva: Esko Keskinen

TUOREIMMAT JULKAISUT

Hankkeen lopputiedote ja -raportti 10.3.2021:
Hajakuormituksen valumavesiä voidaan puhdistaa rankapuuta hyödyntävän biologisen menetelmän avulla

Puupohjaisilla uusilla materiaaleilla tehoa metsätalouden vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin. PuuMaVesi-hankkeen loppuraportti 2021 (pdf 13 Mt)

PuuMaVesi-hankkeessa kehitetty toimintamalli uppopuupuhdistamon toteuttamiseksi kunnostusojitusten vesiensuojelussa on valmistunut. Malli esittelee, miten puumateriaalista voidaan rakentaa laskeutusaltaisiin vettä puhdistava rakenne ja siinä annetaan suunta-antava mitoitus puumateriaalin lisäykselle suhteessa allastilavuuteen. Puumateriaalin lisääminen laskeutusaltaisiin. Toimintamalli suometsienhoitoon. Esite 2020. pdf 

Hankkeen yhteydessä on julkaistu vuonna 2020 kaksi pro gradu -tutkielmaa: Tomi Kirjokiven Puulajin, puun tuoreuden ja sijoitussyvyyden vaikutus biofilmin muodostumiseen vesiympäristössä ja Milla Saarisen Puulajin, puun tuoreuden ja sijaintisyvyyden vaikutus vesiselkärangattomien runsauteen ja monimuotoisuuteen pienvesistöissä. Tulokset osoittavat, että vedenpuhdistuksen biologisten prosessien kannalta havupuut ovat koivua parempi uppopuumateriaali. Sen sijaan tuoreen ja kuivan puuaineksen välillä ei ollut merkittävää eroa. 

Hankkeen julkaisu:  Puuaineksen lisäyksen mahdollisuudet ravinteiden pidättäjänä ja eliöstön monipuolistajana kuormitetuissa vesistöissä: kirjallisuuskatsaus 2020 (pdf). 24.8.2020. Johanna Salmelin ja Heikki Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos; Kari-Matti, Vuori, SYKE; Mika Nieminen, Luonnonvarakeskus

Hankkeen  esite (pdf, 2019) ja video (2018) ja aloitustiedote (18.9.2018)

Seuraa hanketta Twitterissä #Puumavesi

Puumavesi-hankkeessa tutkittiin puuta hyödyntävän uuden biologisen vesiensuojelumenetelmän tehoa useilla metsätalousalueilla Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Samaa menetelmää voitaisiin jatkossa soveltaa myös maatalouden, hule- ja jätevesien sekä turvetuotannon ja kaivannaistoiminnan vedenpuhdistuksessa, vesistökunnostuksissa, vesi- ja rantaluontotyyppien elinympäristökunnostuksissa sekä rapu- ja kalataloudellisissa kunnostuksissa.
Oheisessa Metsä Groupin tekemässä videossa johtava tutkija Kari-Matti Vuori esittelee hanketta Savitaipaleella.

Metsätalouden vesiensuojeluun kaivataan entistä tehokkaampia menetelmiä, koska metsäbiomassan tehostuva käyttö yhdessä ilmastomuutoksen kanssa voi lisätä ravinteiden, humusaineiden ja elohopean vesistökuormitusta.

Tavoitteet

Hankkeen pitkän aikavälin tavoite oli tehostaa hajakuormituksen vesiensuojelua sekä vesiluontotyyppien ekosysteemipalveluja uuden luonnonmukaisen, kustannustehokkaan menetelmän avulla. Tavoitteen saavuttamiseksi kehitettiin

a) Uudenlainen ja ekologisesti kestävä vesiensuojelumenetelmä, sovelluskohteinaan metsätalouden ohella myös mm. maatalouden, hulevesien, jätevesien (jälkipuhdistusympäristöt), turvetuotannon ja kaivannaistoiminnan vedenpuhdistus.

b) Menetelmä metsätalouden luonnonhoitohankkeisiin ym. vesi- ja rantaluontotyyppien elinympäristökunnostuksiin sekä rapu- ja kalataloudellisiin kunnostuksiin.

Puumavesi-hankkeen seminaarissa Kari-Matti Vuori SYKEstä
Kari-Matti Vuori (SYKE) Puumavesi-hankkeen aloitusseminaarissa 31.10.2018.
Uppopuun pinnalla kasvavan päällyskasvuston koostumus © Puumavesi-hanke

Menetelmä

Rannoille ja uomaan kulkeutuneen kuolleen puuaineksen on havaittu puhdistavan vettä, lisäävän vesiluonnon monimuotoisuutta ja parantavan kalakantojen tilaa. PuuMaVesi-hanke hyödynsi tätä ilmiötä kehittämällä hakkuutähde- ja pienpuuaineksesta erilaisia prototyyppejä, mm. risu- ja rankatukkeja, joita asetettiin ojiin, laskeutusaltaisiin ja puroihin. Veteen uponneen puuaineksen pinnoilla alkaa kasvaa bakteereja, leviä ja sienirihmastoa. Tämän päällyskasvuston ja sitä hyödyntävän eliöstön kykyä suodattaa vedestä epäpuhtauksia tutkittiin kenttäkokein.

Uusi opas ja toimintamalli

Hankkeessa tehtiin opas uuden biologisen menetelmän soveltamisesta metsätalouden vesiensuojelussa sekä luonnonhoitohankkeissa ja suunnittelussa. Hanke tuotti myös uudenlaisen toimintamallinmetsä- ja ympäristöalan yhteistyölle vesienhoidossa ja vesistökunnostuksissa.

Rahoitus ja yhteistyökumppanit

Ympäristöministeriö rahoitti hanketta 230 000 eurolla osana hallituksen kärkihanketta ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön”. Muita rahoittajia olivat mm. Metsä Group sekä Savitaipaleen kunta. SYKEn lisäksi hankkeessa olivat mukana Suomen Metsäkeskus, Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitos, Luonnonvarakeskus ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (POKE). Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat Metsä Group taustayhteisöineen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä yksityiset metsätalousyrittäjät.

Lisätietoja

Johtava tutkija Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 754, etunimi.sukunimi@syke.fi

Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 791, etunimi.sukunimi@syke.fi

[Tämän sivun lyhytosoite: www.syke.fi/hankkeet/PuuMaVesi ]

Julkaistu 9.3.2021 klo 10.44, päivitetty 10.3.2021 klo 13.15

Kohderyhmä: