Uutinen 19.9.2018 klo 15.19
© Riku Lumiaro
Alun perin Saaristomeren alueelle kehitetty rannikon kokonaiskuormitusmalli laajeni vuoden 2018 kesäkuussa Suomenlahdelle ja Selkämerelle. Lisäksi alkuperäistä Saaristomeren mallia laajennettiin ja päivitettiin. Malli on liitetty osaksi selainpohjaista työkalua, joka kattaa myös kuormitustiedot -käyttöliittymän. Työkalu auttaa viranomaisia rannikkovesien vesienhoidollisten toimenpiteiden suunnittelussa, vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa. Sen avulla toimenpiteiden vaikutuksia rannikkovesien tilaan voidaan vertailla helposti.
Kuormitustietojen, mallien ja käyttöliittymän yhdistelmä
Kokonaiskuormitusmallin sydän on FICOS-vedenlaatumalli. Se laskee typpi- ja fosforiravinteiden lisäksi leväbiomassan ja klorofyllin pitoisuuden rannikkoalueilla päivän tarkkuudella. Vedenlaatumallia on kehitetty merkittävästi alkuperäisen Saaristomeren kokonaiskuormitusmallin julkaisun jälkeen.
© Kuvakaappaus kokonaiskuormitusmallin käyttöliittymästä
FICOS-käyttää syötteinään ravinnekuormia, veden virtaus- ja lämpötilatietoja sekä auringon säteilymääriä. Valuma-aluekuormitus lasketaan Vemala-mallilla. Valuma-aluekuormitus yhdistetään rannikkoalueen pistekuormittajiin, ilmakehän aiheuttamaan kuormitukseen, sisäiseen kuormitukseen ja ulkomereltä tulevaan ulkoiseen kuormitukseen. Virtaukset, veden lämpötila ja suolaisuus on mallinnettu etukäteen jopa neljännesmerimailin (noin 460 metriä) tarkkuudella rannikkoalueesta riippuen joko COHERENS- tai NEMO-virtausmallilla.
Käyttäjä voi itse valita käyttöliittymän kautta haluamansa mallinnusresoluution vesipuitedirektiivin mukaisten vesimuodostumatasojen ja merimallin neljännesmerimailin väliltä. Käyttöliittymästä voidaan muokata piste- ja valuma-aluekuormituksia, ja myös eri ajoja voidaan vertailla toisiinsa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi eri kuormitusvähennysvaihtoehtojen ja myös esimerkiksi uuden kuormittajan vaikutusten tarkastelun rannikkoalueen vedenlaatuun. Tuloksia voidaan tarkastella suoraan käyttöliittymässä tai ne voidaan viedä jatkokäsiteltäväksi esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmaan.
Helposti monistettava järjestelmä
Mallikokonaisuus on suunniteltu helposti muokattavaksi ja laajennettavaksi ja sen eri osat voivat jopa sijaita eri palvelimilla. Osamalleja, rajapintoja ja käyttöliittymää voidaan muokata toisistaan riippumatta ja malli voidaan monistaa muille rannikkoalueille. Mallinnusjärjestelmä vaatii kuitenkin paljon laskentatehoa, joten suuren yleisön käyttöön se ei vielä toistaiseksi sovellu.
Maailmanluokassakin harvinainen, ellei ainutlaatuinen, rannikon kokonaiskuormitusmallinnustyökalu kattaa jo suurimman osan Suomen rannikosta ja tavoitteena on sisällyttää malliin myös Merenkurkku ja Perämeri seuraavan parin vuoden aikana. Työkalua on tarkoitus kehittää jatkossakin käyttäjien tarpeiden mukaan ja uusien tutkimustulosten myötä. Mikään ei estä mallin monistamista myöskään Suomen ulkopuolelle Itämeren muille rannikkoalueille.
Mallinnustyökalu on kehitetty monen tahon yhteistyönä. Työssä ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Åbo Akademi, ELY-keskukset ja Helsingin yliopisto. Hankkeen päärahoittaja ja toimeksiantaja on ympäristöministeriö. Käynnistysvaiheessa merkittävää apua saatiin myös Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta (KTH), Ruotsista.
Lisätietoja
Erikoistutkija Risto Lignell, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Janne Ropponen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkkejä