Uutinen 4.12.2018 klo 14.33
© Janne Artell
Lounais-Suomen Savijoella toteutetussa, ennätyksellisen laajassa maatalouden vesiensuojelukokeilussa levitettiin kipsiä 1500 peltohehtaarille ja seurattiin kipsin vaikutuksia kuormitukseen. Tulokset vahvistavat kipsin kyvyn vähentää pelloilta vesiin päätyvän kiintoaineen, fosforin ja hiilen määrää.
Suurta huomiota saanut peltojen kipsikäsittelyhanke SAVE on päättymässä.
Lounais-Suomen Savijoella toteutetussa, ennätyksellisen laajassa maatalouden vesiensuojelukokeilussa levitettiin kipsiä 1500 peltohehtaarille ja seurattiin kipsin vaikutuksia kuormitukseen, jokieliöstöön, maaperään ja kasvustoon sekä pohjavesiin. Lisäksi selvitettiin viljelijöiden tuntoja kipsin käytöstä.
Keskeinen tavoite oli myös testata, miten kipsin kuljetus, tässä tapauksessa Siilinjärveltä Lietoon, ja levitys tiloilla onnistuisi. Tulokset vahvistavat kipsin kyvyn vähentää pelloilta vesiin päätyvän kiintoaineen, fosforin ja hiilen määrää. Merkittäviä haittoja ei ole ilmennyt ja viljelijät ovat suhtautuneet menetelmään myönteisesti.
Tulokset on otettu hyvin vastaan
Hankkeen tulokset on otettu hyvin vastaan ja hanke on saanut paljon huomiota. Liedon kunnantalossa paikallisille toimijoille järjestetyssä loppuseminaarissa tunnelma oli lämmin ja kunnanjohtaja kertoi olevansa ylpeä viljelijöiden osallistumisesta hankkeeseen - Lieto on saanut myönteistä huomiota osakseen.
Aihe on herättänyt vilkkaan keskustelun. Helsingin loppuseminaarissa esitettiin kysymys, mikä on tullut esille pitkin matkaa: vaikka kipsistä ei ole havaittu olevan haittaa jokieliöstölle, niin voiko se olla haitallista maaperän organismeille, lieroista bakteereihin. Tätä ei vielä tiedetä.
Kipsin käyttöä kannattaa laajentaa
Kipsikäsittely on toistaiseksi ainoa valuma-aluemittakaavassa tehokkaaksi todettu maatalouden vesiensuojelumenetelmä. Siksi olisi toivottavaa, että sen käyttöä yhä laajennettaisiin. Kun mukaan liitetään kohdennettua tutkimusta, saadaan yhä enemmän tietoa esimerkiksi kipsille parhaiten soveltuvista peltolohkoista – ja mahdollisista sivuvaikutuksista.
Vaikka kipsi on ehkä tutkituin maatalouden vesiensuojelumenetelmä, tietoa puuttuu muun muassa kipsin tehosta muilla kuin savimailla. Merkittävä käytännön kysymys on, voiko kipsiä levittää syksyllä, jos tilalla harrastetaan syyssuorakylvöä. Kipsin käytön suurin rajoite on se, että lisääntyneen sulfaattihuuhtouman vuoksi sitä ei suositella järvien valuma-alueilla. Emme kuitenkaan tiedä, missä tapauksissa ja millä pitoisuuksilla sulfaatti on järville haitallista.
Haasteitakin riittää
Jos kipsillä käsiteltäisiin vaikkapa kaikki Saaristomeren valuma-alueen peltolohkot, joihin menetelmä soveltuu, edessä olisi haasteita. Olisi ratkaistava kuinka järjestettäisiin - tehokkaasti ja vähällä byrokratialla - tilaneuvottelut, kipsin kuljetus lähteeltä tilalle, kipsin levitys ja korvaukset.
Helsingin yliopiston laatiman suunnitelman mukaan esteet eivät kuitenkaan ole ylivoimaisia. Levitys voitaisiin laajentaa myös Suomenlahden ja Selkämeren valuma-alueille.
Uusia hankkeita meneillään
Vantaanjoella on tehty aiemmin kipsikokeita ja tänä vuonna siellä alkoi entistä laajempi kokeilu John Nurmisen säätiön johdolla. Kipsin sukulainen, rakennekalkki, soveltuu järvien valuma-alueille, ja sitä tutkitaan Pakkalanjärven valuma-alueella #RAKAVA-hankkeessa sekä peltolohko-laboratorio–skaalassa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa Samassa Vedessä -hankkeessa .
Ympäristöministeriö on luvannut rahoituksen Savijoen kipsikokeilun jatkoseurantaan. Se tulee antamaan meille arvokasta tietoa kipsikäsittelyn vaikutusten kestosta. Seuranta jatkuu kaksi vuotta. Tässä SAVE2-hankkeessa selvitetään myös eräitä käytännön kysymyksiä, kuten onko mahdollista levittää kipsiä lumelle, mikä helpottaisi levitystä tiloilla. Suomen ympäristökeskus on mukana kaikissa näissä tutkimuksissa.
Lisätietoa:
Erikoistutkija Petri Ekholm, Suomen ympäristökeskus etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkkejä: