Tavoitteet
YKR-demo-hanke edistää kestävän yhdyskuntarakenteen toteutumista kaupunkiseuduilla. Hanke on kaksivuotinen, ja SYKE toteuttaa sitä yhteistyössä ympäristöministeriön, Väyläviraston ja ARAn kanssa. Mukana on yhdeksän kohdealuetta, joilla pohditaan ratkaisuja käytännön suunnittelukysymyksiin ja tutkitaan yhdyskuntarakenteen kehitykseen vaikuttavia ilmiöitä. Tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallisten suunnittelijoiden ja toimijoiden kanssa. Hankkeen päätavoite on välittää tietoa
hyvistä suunnitteluratkaisuista meneillään olevaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistukseen.
Tutkimusalueet
Tutkimusalueiksi haettiin kuntia, kaupunkeja, kaupunkiseutuja ja maakuntia vuodenvaihteessa 2018–2019. Mukana olevat tutkimusalueet ja niiden suunnittelukysymykset ovat erilaisia. Hankkeessa tutkitaan mm. ilmastonmuutoksen hillintää yhdyskuntarakenteen kehittämisen avulla, väestöltään vähenevien alueiden suunnittelua sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamista. Hankkeen tapaustutkimuksissa jatketaan mm. Urban Zone -hankkeiden menetelmien kehittämistä sekä paikkatietojen hyödyntämistä.
Tulokset
Tapaustutkimusten tuloksista koottiin teemakohtaisia tietoiskuja, opasmateriaaleja sekä suunnittelu- tai politiikkasuosituksia. Näin ne ovat laajasti käytettävissä kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelussa, vaikutusten arvioinnissa ja ohjausjärjestelmien kehittämisessä. Hankkeen loppuraportti:
Tapaustutkimukset ja raportit
Helsingin seudulla tutkittiin ja mallinnettiin kaupunkikudosten alueita: jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunkia. Kehitetty menetelmä mahdollistaa maankäytön, liikenteen ja palveluiden suunnittelun kokonaisuutena, tukee liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamista ja muodostaa yhtenäisen aineiston kaupunkiseudun suunnittelun tueksi.
Vihdissä tutkittiin taajamakeskuksen kytkeytymistä mahdolliseen Esa-radan asemanseutuun. Näkökulmana oli kolmen kaupunkikudoksen malli, jossa tunnistetaan kävely-, joukkoliikenne- ja autokaupungin kudosten elementtejä ja mahdollisia konflikteja.
Lappeenrannassa tunnistettiin keinoja keskustan reunavyöhykkeen kehittämiseksi. Tutkimuksessa keskityttiin etenkin työpaikkojen ja kaupan sijoittumiseen. Analyyseissä tarkastelunäkökulmana oli kolmen kaupunkikudoksen malli paikallisella tasolla kuten Vihdin tapaustutkimuksessa.
Kuopion kaupunkiseudulla pohdittiin kuntaliitosten jälkeistä suunnittelua ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Näkökulmana oli etenkin palveluverkon ja tarkemmin kouluverkon kehitys ja suunnittelu.
Mikkelin kaupunkiseudulla keskityttiin maaseudun ja kaupungin vuorovaikutukseen ja muodostettiin kehityskuva väestöään menettävälle alueelle.
Kajaanissa perehdyttiin erityyppisten asuinalueiden dynaamiikkaan ja vetovoimatekijöihin. Tapaustutkimuksessa tutkittiin asukkaiden sijoittumisen muutoksia ja analysoitiin maaseutu- ja kaupunkimaisten asuinalueiden kehityskulkuja.
Turun seudulla tarkasteltiin muuttoliikkeen ja asumisen dynamiikkaa sekä niiden vaikutuksia yhdyskuntarakenteen kehitykselle.
Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan tapaustutkimuksen tavoitteena oli tutkia työpaikka-alueiden merkitystä Oulun kaupunkiseudulla ja maakunnan aluerakenteessa. Näkökulmina tutkimuksessa olivat työpaikka-alueiden kestävyys ja elinvoimaisuus.
Tampereella toteutettiin ilmastovaikutusten arviointimenetelmä yleiskaavoituksen tueksi. Suomen ympäristökeskus oli mukana kehittämässä laskentamallia.
Seminaarit
Aloitusseminaarin 30.8.2019 esitykset (esittäjä, tapaustutkimus):
-
Hastio 2019. Tampereen tapaustutkimus, Tampereen ilmastovaikutusten arviointityökalu suunnittelun tukena (pdf, 3 159 KB)
-
Mäkinen 2019. Tampereen tapaustutkimus, Tampereen ilmastovaikutusten arviointityökalun tekninen toteutus (pdf, 2 044 KB)
-
Romppanen 2019. Kuopion seudun tapaustutkimus, maaseutualueiden suunnittelu Kuopion kaupunkiseudulla. (pdf, 5 021 KB)
-
Manninen 2019. Mikkelin seudun ja Etelä-Savon tapaustutkimus (pdf, 645 KB)
-
Vendelin 2019. Kajaanin tapaustutkimus: Erityyppisten asuinalueiden dynamiikka ja vetovoimatekijät (pdf, 477 KB)
-
Malm-Grönroos 2019. Helsingin seudun tapaustutkimus, Helsingin seudun kaupunkikudokset 2016, 2030 ja 2050 (pdf, 1 328 KB)
-
Ståhl 2019. Vihdin tapaustutkimus (pdf, 895 KB)
-
Pimiä 2019. Lappeenrannan tapaustutkimus, kaupunkikudosten tunnistaminen Lappeenrannan keskustan reunavyöhykkeen kehittämiseksi (pdf, 20 959 KB)
-
Vasanen 2019. Turun seudun tapaustutkimus (pdf, 610 KB)
-
Degerman 2019. Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun seudun tapaustutkimus (pdf, 776 KB)
Lisätiedot
Hankkeen johtaja, ryhmäpäällikkö Ville Helminen
Puh.+358 295 251 166
Sp. etunimi.sukunimi@syke.fi
Ympäristöministeriön vastuutaho: erityisasiantuntija Juha Nurmi
Puh.+358 295 250 181
Sp. etunimi.sukunimi@ym.fi
Väyläviraston vastuutaho: asiantuntija (maankäyttö ja liikennejärjestelmä) Seppo Serola
Puh. +358 295 343 901
Sp. etunimi.sukunimi@vayla.fi