Tausta
© Seppo Hellsten
Satoihin järviin Suomessa levinnyt haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto (Elodea canadensis) muodostaa otollisissa oloissa usein koko järven vesimassan täyttäviä kasvustoja. Vesirutto leviää herkästi ja menestyy erityisesti kirkasvetisissä, matalissa ja lievästi rehevöityneissä vesistöissä. Vesiruton massakasvustoja esiintyy muun muassa Koillismaalla, jossa on vesirutolle suotuisia järviä hyvin paljon.
Vesiruton massakasvustot aiheuttavat vakavia haittoja järvien ekologialle ja käytölle. Runsaissa esiintymissä vesirutto tukahduttaa muiden vesilajien kasvua. Kasvimassan kuollessa ja hajotessa se kuluttaa runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä.
Järvissä, jotka vesirutto on pahoin vallannut, ei voi uida, veneillä eikä kalastaa. Runsaat vesiruttoesiintymät vaikeuttavat järvien virkistys- ja hyötykäyttöä merkittävästi.
Tavoitteet ja tehtävät
Hankkeen tavoitteena on edistää kustannustehokkaita tapoja hyödyntää vedestä poistettua vesiruttoa. Massakasvustojen poistaminen tukee vesistöjen hyödyntämis- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja parantaa vesistöjen hyödyntämiseen pohjautuvien elinkeinojen menestymisedellytyksiä.
Hankkeessa pyritään löytämään vesistöstä poistetun vesiruttomassan käsittelyyn sopivia tekniikoita ja teknologioita kehittämällä vesiruton korjuuketjua esikäsittelyn, säilönnän ja varastoinnin osalta. Vesiruton hyödyntämisen teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä kehitetään maanparannus- ja lannoituskäytössä, jota tutkitaan kenttäkokein, sekä biokaasun tuotannossa, jota tutkitaan laitoskoon biokaasutuksessa. Kenttäkokeiden aikana ja niiden jälkeen seurataan vesiruton poiston vaikutuksia vesistön tilaan. Lisäksi selvitetään laajamittaisen vesiruton poiston ekologisia vaikutuksia vesistön tilaan ja kehitetään menetelmiä poiston suunnitteluun, jotta mahdolliset haitat voitaisiin minimoida. Hankkeessa kehitettään myös liiketoimintamallia, jolla vesiruton korjaaminen ja hyötykäyttö voisi olla taloudellisesti kannattavaa toimintaa.
Eri kohderyhmille tiedotetaan hankkeen tuloksista eri viestintäkanavia pitkin sekä erilaisissa tilaisuuksissa, ammattilehtiartikkeleissa ja seminaareissa sekä loppuraporttina.
Hankkeen tuloksista voi myös lukea alasivuilta, joiden linkit löytyvät vasemmasta sivupalkista.
Tiedotus ja hankkeen vaikuttavuus
Raivausnuottaus on herättänyt hankeaikana paljon valtakunnallista kiinnostusta. Raivausnuottauksen avulla pystytään kunnostamaan vesistön tilaa suhteellisen nopealla menetelmällä täsmäiskun tavoin, esimerkiksi tärkeillä virkistyskäyttökohteilla. Vesikasvien niitto ja poisto ovat konkreettisia toimenpiteitä ja niiden tulokset ovat heti havaittavissa. Konkreettiset tulokset innostavat alueen toimijoita tekemään muitakin vesienhoitotoimenpiteitä, esimerkiksi valuma-alueella, kuten Vuotungissakin on tapahtunut viime vuosien aikana.
Raivausnuottaukseen tarvittava kalusto on jo olemassa ja sitä on ollut käytössä jo pitkään ammattikalastajilla. Kalusto on helposti siirrettävissä eri kohteille. Vesikasvien raivausnuottaus lisää ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa.
ELODEA II -hankkeessa kehitettyä raivausnuottaa on pystytty hyödyntämään muissakin ProAgria Oulun työnäytöksissä, esim. Rokuan Tulijärvellä, Sotkamon Haapalanlahdella, Paltamon Melalahdella ja Hyrynsalmen Syväjärvellä. NetVeken yrittäjä Veikko Nevala on hyödyntänyt hankkeessa kehitettyä raivausnuottaa omilla työkohteillaan eri puolilla Suomea.
Oulujärvi Leaderin hallinnoiman Osaajia vesistökunnostukseen -hankkeen opiskelijat osallistuivat ELODEA II -hankkeen maastokokeisiin kesällä 2020 osana koulutuksensa maastokoulutuspäiviä. Opiskelijatyö oli merkittävässä roolissa ja arvokas apu työlääseen vesikasvustomassan läjitysvaiheeseen. Opiskelijat pystyvät hyödyntämään saamaansa kokemusta vesikasvien niittämisestä ja poiskeräämisestä. Opiskelijat pitivät mielenkiintoisena hankkeen käytännönläheistä toteutustapaa, jossa oli osallisena tutkimuslaitokset, neuvonta ja paikallistoimijat.
Hankkeen aloitustiedote julkaistiin alkuvuodesta 2019, ja Erälehti, Kaleva, Keskisuomalainen sekä Koneyrittäjät-lehti julkaisivat sen verkkolehdessä tai paperilehdissä.
Radio Pooki 5.11.2019
Koillissanomat 5.11.2019
Iijokiseutu 5.11.2019
Koillismaan uutiset 12.12.2019
Pudasjärvi -lehti 7.11.2019
Tiedotetta jaettiin myös laajasti hanketoimijoiden sosiaalisen median tileillä Facebookissa ja Twitterissä.
Raivausnuottauksesta syksyllä 2019 julkaistu tiedote löytyi myös mm. Koillissanomissa sekä Vapaa-ajankalastaja lehdestä. Elokuun 2020 maastotöistä uutisoivat Koillismaan uutiset ja Koillissanomat.
Talkoisiin osallistuneet Vuotungin maamiesseuran naisjaosto ja yhteisen kalaveden osakaskunta valittiin Maa- ja kotitalousnaisten järjestämän Vuoden maisemateko 2019 -kilpailun voittajaksi Pohjois-Pohjanmaalla.
Vesiruton poistoa ja hyötykäyttöä on esitelty laajasti:
-
Kuusamopäivät 2019
- Posion Muikkumarkkinat 2019
- Vesistökunnostusverkoston talviwebinaari 11.2.2020 Turussa
- Osaajia vesistökunnostukseen koulutus 2020
- Vesistökunnostusverkoston uutiskirje 8/2020
- Vesienpuhdistus ravinteita kierrättämällä –webinaari 23.2.2021
- Vesistökunnostusverkoston talviwebinaari 17.3.2021
- Vieraslajiasioiden neuvottelukunnan kokous 16.3.2021
- Koneyrittäjä-lehti 5/2021
ProAgria Oulun muiden hankkeiden työnäytöksissä hyödynnettiin raivausnuottaa ja kerrottiin ELODEA II -hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista. Media oli kiinnostunut raivausnuotan käytöstä ja vesiruton poistamisesta. Kaleva, Tervareitti ja YLE Oulu tekivät jutut Rokuan Tulijärven niittonäytöksestä ja YLE Kainuu, Sotkamo-lehti ja Kainuun Sanomat tekivät jutut Sotkamon Haapalanlahden niittonäytöksestä.
Vesiruton poistosta ja hyödyntämismahdollisuuksista kuvattiin ja tuotettiin esittelymateriaalia vesistöjen hoitoa ja kunnostusta varten:
Hankkeen tuloksista voi lukea lisää hankkeen viimeisestä tiedotteesta sekä loppuraportista.
Blogit
Lisätietoja
Ritva Nilivaara, Projektipäällikkö, puh. 0295252052, etunimi.sukunimi@syke.fi
Aihealueet
Maanparannus, lannoitus, biokaasu, kestävä kehitys, vieraslajit, tutkimus, järvet, ravinteet, rehevöityminen, vesikasvit, vesistöjen hoito, vesistöjen kunnostus, ympäristön tila, Itämeri, vesistöt ja vesivarat, hyötykäyttö, kiertotalous, biotalous