Monia päätöksiä perustellaan sillä, että ne perustuvat tutkittuun tietoon. Mutta mitä tieto oikeastaan on? Tätä joudumme pohtimaan tehdessämme Suomen vesiturvallisuuden kokonaisarviointia Winland-hankkeessa. Hankkeessa tuotetaan kokonaisvaltainen ymmärrys Suomen turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä ja niiden välisistä monimutkaisista yhteisvaikutuksista.
Olin taannoin seuraamassa konferenssiesitelmää, jossa kuvattiin käsite tiedon portaat, information ladder. Englanninkielisessä esitelmässä tiedot tasot olivat data (joukko signaaleja), information (tietyssä kontekstissa tulkittu data) ja knowledge (edellisten pohjalta syntynyt ymmärrys asiasta). Joissain yhteyksissä näiden yläpuolella on vielä wisdom, joka kuvaa kykyä hyödyntää saatua ymmärrystä omassa toiminnassa.
Ajattelin, että tässähän on hyvä kehikko, jonka voisi esittää myös suomeksi. Data kääntyy helposti dataksi, information informaatioksi ja knowledge tietämykseksi. Aika finglishiä, joten rupesin miettimään termeille kunnon suomenkielisiä käännöksiä. Otin oikein sanakirjan avuksi, mutta tulos oli pienoinen pettymys: ensimmäisten käännösehdotusten mukaan tiedon portaat ovat tieto, tieto ja tieto. Wisdom sentään kääntyi viisaudeksi.
Tieto on paljon käytetty sana, mutta, kuten edellinen esimerkki osoittaa, suomen kielessä sen merkitys on hyvin laaja ja epämääräinen. Suomea pidetään yhtenä maailman johtavista tietotekniikkamaista, mutta silti tiedon eri ulottuvuuksille ei ole omia käsitteitä.
Kun englanninkielisissä yhteyksissä puhutaan esimerkiksi tiedolla johtamisesta tai tietoon perustuvasta päätöksenteosta, niin tällöin tarkoitetaan nimenomaan ymmärrystä asiasta. Suomessa päätöksiä perustellaan kuitenkin usein sillä, että on mitattu sitä ja tätä tai kerätty paljon tietoa asiasta. Riittääkö meille tietoon perustuvien päätösten tekoon siis ymmärryksen sijasta pelkkä epämääräinen joukko dataa tai informaatiota?
Winland-hankkeen vastaus tähän on, että ei riitä. Hankkeen lähtökohtana on tunnistaa, minkälaiset turvallisuusuhat voivat lamauttaa Suomen, ja järjestelmällisesti analysoiden ymmärtää, miten voimme edistää yhteiskuntamme varautumista näihin. Tärkeä osa hanketta on hyödyntää systeemianalyysiin perustuvia menetelmiä uhkien tunnistamiseen ja kokonaisvaltaisten ratkaisujen löytämiseen.
Hankkeessa on esimerkiksi laadittu arviointikehikko Suomen vesiturvallisuuden arviointiin yhdessä sidosryhmien kanssa. Sen avulla voidaan järjestelmällisesti arvioida vesiturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden tilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä kytköksiä energia- ja ruokaturvaan. Näin saadaan parempi ymmärrys tekijöistä, joihin liittyy eniten kehittämistarvetta, ja tekijöiden välisistä monimutkaisista yhteisvaikutuksista. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksen ja päätöksenteon välistä vuoropuhelua, jotta tämä ymmärrys saadaan täysimääräisesti siirrettyä päätöksentekoon.
Jyri Mustajoki työskentelee erikoistutkijana SYKEn Vesien hallinta ja arvioinnit -ryhmässä. Hänen tutkimusalanaan on systeemianalyyttisten menetelmien soveltaminen, muun muassa vesiturvallisuuteen, vesien hoitoon, ravinteiden kiertoon ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Vapaa-ajallaan hän suunnistaa, lautapelailee, penkkiurheilee ja tekee sukututkimusta.
Puh. +358 295 251 802
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Winland (’From Failand to Winland’) on kolmevuotinen Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke, joka tarkastelee Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta monitieteisen ja tieteidenvälisen tutkimuksen sekä yhteiskehittämisen ja tulevaisuusskenaarioiden avulla.
Hakkeen yksi osa-alue on Suomen vesiturvallisuuden kokonaisarviointi
Aiheesta on juuri ilmestynyt Policy Brief
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa