Uutinen 27.2.2019 klo 11.52
Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijat tarkastelivat maiseman monimuotoisuuden, torjunta-aineiden käytön ja kukinta-ajan vaikutusta rypsin hyönteispölytykseen Journal of Applied Ecology -tiedesarjassa julkaistussa artikkelissaan.
Rypsipelto kukassa. Kuvat Riku Lumiaro.
Eniten rypsin pölytyksen onnistumiseen vaikutti kukinnan ajankohta. Pölyttäjien kukkavierailut ja siementen määrä litua kohti olivat korkeimmillaan myöhään kukkineilla rypsipelloilla. Tulos saattaa selittyä tarhamehiläisten ja kimalaisten yhdyskuntien kasvulla rypsin kukintakauden aikana. Voimakkaimmin pölyttäjien määrä lisääntyi kesän aikana niiden peltojen joukossa, joilla ei käytetty torjunta-aineita. Pölyttäjien monimuotoisuutta puolestaan lisäsi ympäröivän maiseman monimuotoisuus.
Kukinnan ajankohta ei vaikuttanut rypsin kokonaissatoon, sillä aikaiset rypsit hyödynsivät pidemmän kasvuajan tuottamalla enemmän haaroja ja kukkia. Kokonaissato nousi torjunta-aineiden käytön lisääntyessä.
Tutkimuksen perusteella yksivuotisten hyönteispölytteisten viljelykasvien pölytystä voi tehostaa säätämällä kylvöaikaa siten, että kukinta ajoittuu tärkeimpien pölyttäjien runsaushuippuun. Tutkimus nostaa myös esiin tarpeen kehittää pölyttäjäystävällisiä kasvinsuojelukeinoja korvaamaan kemiallisia torjunta-aineita pölyttäjien suojelemiseksi ja korkeiden satojen saavuttamiseksi.
Suomessa hyönteispölytteisten viljelykasvien kuten rypsin heikko satokehitys on herättänyt viime vuosina huolta puutteellisesta pölytyksestä. Silti pölytyksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu Suomessa hyvin vähän. Kotimaista pölytystutkimusta kaivataan kipeästi, sillä maailman pohjoisimmassa maatalousmaassa niin viljelykasvivalikoima, pölyttäjälajisto kuin maatalousmaisemakin poikkeavat eteläisemmistä maista.
Lue lisää
Lisätiedot
Ulkopuolinen tutkija Marjaana Toivonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi