Kansainvälisen Luontopaneelin (IPBES) vuonna 2016 julkaiseman raportin mukaan pölyttäjäkantojen heikkeneminen uhkaa maailmanlaajuisesti sekä luonnon- että viljelykasvien pölytystä, ja voi siten heikentää luonnonkasvien siementuotantoa ja viljelykasvien satotasoja. EU on käynnistänyt yhteisen aloitteen pölyttäjien tilan parantamiseksi. Vuonna 2022 valmistui myös Suomen kansallinen pölyttäjästrategia.
Hankkeessa vastattiin kolmeen keskeiseen tietotarpeeseen hyönteisten pölytyspalveluista keskittyen niiden tarjontaan, kehitykseen ja taloudelliseen arvoon koko maan mittakaavassa. Näihin tietotarpeisiin vastattiin seuraavien kolmen työpaketin (TP) kautta:
TP1: Pölyttäjähyönteisten kantojen tila ja kehitys Suomessa (Juha Pöyry, Anna Suuronen, Susu Rytteri).
TP2: Seurantamenetelmät ja esitys kansallisen pölyttäjäseurannan järjestämiseksi (Janne Heliölä).
TP3: Mehiläispölytyksen tarjonta maatalousalueilla ja hyönteispölytyksen taloudellinen arvo (Mikko Kuussaari).
Hankkeen loppuraportti, sekä tuloksia lyhyesti kuvaileva tiedote julkaistiin 12.10.2022:
Pölyttäjähyönteisten tilan kehitystä (TP1) koskevat tulokset valmistuivat valtaosin vasta vuoden 2022 aikana. Alla on auki klikattavissa kaksi tuloskuvaajaa: A) Mehiläishoitajien Liiton jäsenten (yhtenäinen viiva; vasen asteikko) ja heidän mehiläispesiensä (katkoviiva; oikea asteikko) lukumäärät, sekä B) yö- ja päiväperhosten kokonaismäärien kehitys.
Kimalaisseurannan pilotointi (TP2) toteutettiin vuosina 2019 ja 2020. Pilotti osoittautui niin menestyksekkääksi, että sitä jatkettiin ensin maa- ja metsätalousministeriön erillisrahoituksella (2021-2022) ja sittemmin Suomen ympäristökeskuksen tuella. Edelleen käynnissä olevan kimalaisseurannan vuosittaiset tulosraportit, toimintaohjeet ja maastolomakkeet ovat nykyisin ladattavissa alla olevalla verkkosivulla:
Här finns anvisningar och blanketter för uppföljning av humlor på svenska:
Tarhamehiläisen tarjoamaa pölytyspalvelua (TP3) koskevia tulostietoja on lisäksi julkaistu täällä:
SYKE toteutti vuosina 2021-2022 myös toisen, tavoitteiltaan osin saman kaltaisen tutkimushankkeen "Hyönteispopulaatioiden kannankehitysten seuranta Suomessa". Tässä hankkeessa tarkasteltiin myös vesiselkärangattomien kannoissa tapahtuneita muutoksia. Hankkeen loppuraporttia ei ole saatavilla julkaisuna, mutta se on ladattavissa PDF-tiedostona alta:
Lisätietoja:
PÖLYHYÖTY-hanke yleensä sekä kimalaisseuranta: Janne Heliölä, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0400 148 654.