Tyytyväisiä talkoolaisia valmiilla rydöllä. © Kirsi Mykkänen
Nuuksion kansallispuistossa sijaitsevalla Myllypurolla rakennettiin kesäkuun alussa rytöjä Osuuspankin talkoolaisten, Metsähallituksen ja SYKEn yhteisvoimin. Vedessä olevat puunrungot ja risut lisäävät monimuotoisuutta mm. monipuolistamalla puron virtausta sekä tarjoamalla suoja- ja ruokailupaikkoja eliöstölle. Puuaineksen lisääminen ja rytöjen rakentaminen ovat kustannustehokkaita tapoja parantaa purojen tilaa.
Myllypuron uoma kärsii eroosiosta
Talkoot olivat osa Myllypuron pitkäaikaista kunnostusjatkumoa. Aikanaan maankuivatuksen tarpeisiin suoristettua Myllypuroa on kunnostettu useissa eri vaiheissa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Viimeisemmässä kunnostuksessa uoma palautettiin noin kilometrin matkalta virtaamaan alkuperäiseen, mutkittelevaan linjaukseensa. Ennallistettu uoma on kuitenkin ajan saatossa syöpynyt ja kärsii pahenevasta eroosiosta. Luonnontilaisissa uomissa puut, risut ja muu veden mukana liikkuva materiaali muodostavat rytöjä. Talkoissa rakennetuilla rydöillä pyrittiin lisäämään uoman virtausvastusta ja vähentämään eroosiota. Osa vedestä on tarkoitus saada nousemaan tulvavirtaamilla puroa ympäröivälle niitylle.
Kalat huomioitiin jättämällä jokaisen rydön alimman poikkipuun ja pohjaan väliin kalan mentävä kulkuaukko. Talkoiden lopuksi nähtiin vesimyyrä todistamassa ainakin yhden rydön kulkuaukon toimivuutta. Kalojen toivotaan hyötyvän myös pohjan suojana käytetystä sorasta, josta voi löytyä sopivia kutupaikkoja.
Uomia suojattiin, jotta rydöt kestävät
Vaikka rytöjen tavoitteena on vähentää virtausnopeutta ja uoman syöpymistä, ne aiheuttavat samalla paikallista kulutusta. Vesi pyrkii läpäisemään rydön pienimmistäkin koloista, jolloin virrannopeus kiihtyy paikallisesti. Tämä huomioitiin suojaamalla uoman pohjaa ja reunoja erityisen hyvin rytöjen lähistöllä. Osa rydöistä rakennettiin kohtiin, joissa uoman reuna oli valmiiksi hyvin puiden juurakoiden suojaama. Samalla saatiin tuettua rydöt eläviä puita vasten. Siellä missä tukena ei ollut puuta tai suuria kiviä, rytöjen poikittaiset tukipuut kaivettiin molemmista päistään uoman penkkojen sisään.
Rytöjen kestävyys ja toimivuus nähdään lopulta ajan myötä rankkasateiden, tulvien ja talvien jälkeen. Jatkossa uomaosuuden virtausnopeutta aiotaan hidastaa vielä nostamalla kunnostusosuuden alaosassa olevan kosken niskaa. Lisäksi on tarkoitus rakentaa puroon puisia kynnyksiä ja suisteita lisäämään monimuotoisuutta ja tukemaan puron mutkittelua.
Teksti: Korkeakouluharjoittelija Kirsi Mykkänen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lisätietoja
Tutkija Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tavoitetilan määrittäminen virtavesikunnostuksissa – esimerkkinä Nuuksion Myllypuro
Ennallistetun puron kehittyminen - Case: Espoon Nuuksion Myllypuro