Poikkeuksellisen leuto talvi mahdollisti vesilintujen runsaan talvehtimisen Suomen merialueella. Erityisen paljon havaittiin kyhmyjoutsenia ja alleja. Muita runsaita talvehtijoita olivat tukkasotka, telkkä ja isokoskelo.
Talvehtivia alleja Helsingin edustalla. Kuva Markku Mikkola-Roos.
Talven 2016 tuloksiin verrattuna kyhmyjoutsenia esiintyi laskentalinjoilla lähes kaksinkertainen määrä, lähes 6 000 yksilöä. Kyhmyjoutsenet olivat levittäytyneet tasaisesti koko saaristoon, puuttuen ainoastaan avomereltä. Kyhmyjoutsenen pesintä onnistui ilmeisen hyvin viime kesänä. Nuorten lintujen osuus oli noin seitsemän prosenttia, kun se oli talvella 2016 vain pari prosenttia.
Alli oli laskentojen runsain laji. Niitä havaittiin laskentalinjoilla lähes 8 000 yksilöä. Allit keskittyivät pääosin Suomenlahdelle Porvoon ja Inkoon välille. Aiempina 2000-luvun talvina allit ovat keskittyneet suppeammalle alueelle Helsingin ja Kirkkonummen edustoille.
Telkät ja isokoskelot keskittyivät sisäsaaristoon ja niiden määrät olivat vain hieman suuremmat kuin talvella 2016. Erityisesti isokoskeloita talvehti nyt myös Etelä-Suomen jäättömillä järvillä. Tukkasotkien tiheitä parvia osui laskentalinjoille Ahvenanmaan Föglössä ja Sottungassa. Ahvenanmaalla talvehtii nykyisin muiden laskentojen perusteella kymmeniä tuhansia tukkasotkia.
Harvalukuisimmista vesilinnuista talvea 2016 runsaampina esiintyivät tukkakoskelo ja uivelo. Lentolaskennoissa havaittiin 19 vesilintulajin lisäksi myös muun muassa merisirrejä ja merikotkia. Lokkilajeista runsain oli kalalokki, joita havaittiin laskentalinjoilla lähes 2 000 yksilöä.
Suomi mukana lentolaskennoissa toista kertaa
Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa kartoitettiin talvehtivien vesilintujen esiintymis- ja kerääntymisalueita läntisellä Suomenlahdella Porvoosta Hankoon, Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla sekä Selkämerellä Porin korkeudelle saakka. Lentolaskennoilla on mahdollista kattaa tehokkaasti laajoja merialueita ja laskentamenetelmät ovat kehittyneet.
Tutkimusalue painottui väli- ja ulkosaaristoon sekä ulkomatalikoille enintään 35 metrin syvyysvyöhykkeeseen saakka. Laskennan kohteena olivat kaikki vesilintulajit, joista valtaosa oli riistasorsia kuten alli, tukkasotka, telkkä ja isokoskelo.
Vuoden 2020 lentolaskentoja rahoittivat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Laskennat tehtiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.
Suomi osallistui toista kertaa lentolaskentoihin ja laskennat tehtiin suomalaisen lento-operaattorin koneella. Pilotin lisäksi lennoilla oli kaksi lintulaskijaa. Laskentoihin kului kuusi päivää ja lentokilometrejä kertyi kohdealueilla lähes 4 000 kilometriä. Havainnot tallennettiin paikkatietona, jolloin lintujen lukumääriä meren syvyysvyöhykkeisiin yhdistämällä on mahdollista mallintaa lajikohtaisesti eri merialueilla talvehtivien vesilintukantojen määriä.
Vesilintujen laskentareitit Suomen merialueella 2020
Itämeren maat arvioivat talvehtivia vesilintukantoja edellisen kerran tammi-helmikuussa 2016. Lentolaskennat pyrittiin toistamaan kuluneena talvena, mutta vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi siinä onnistuttiin kattavasti ainoastaan Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Useimmat muut Itämeren maat ovat siirtäneet laskennat ensi talveen.
Tietojen perusteella arvioidaan Suomen ja Itämeren kannat
Euroopan ja Aasian vesilintukantojen arviot perustuvat Wetlands International -järjestön organisoimiin talviaikaisiin laskentoihin, joita on tehty 50 vuoden ajan. Suomi on vuosittain toimittanut järjestölle Luonnontieteellisen keskusmuseon talvilintulaskentojen rannikoille keskittyvät tulokset ja Suomen ympäristökeskuksen organisoimien Ahvenanmaan merireittien tulokset. Valtaosasta saaristoamme ei ole kuitenkaan ollut kattavaa vesilintutietoa ennen lentolaskentoja.
Eri laskennoista koottuja tietoja käytetään Suomessa talvehtivien vesilintujen kannanarviointiin. Yhteenvedot luovutetaan myös kansainväliseen käyttöön koko Itämeren vesilintukantojen koon arvioimiseksi.
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 691,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lue lisää seurannoista