Vesisadetta tammikuussa tai huippuhelteitä heinäkuussa – ilmastonmuutos ja sen myötä yleistyvät sään ääri-ilmiöt tulevat vaikuttamaan myös suojelualueisiin. Ennusteiden mukaan ilmasto lämpenee meillä kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin ja ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon voimistuvat lähivuosikymmeninä.
Ilmaston lämmetessä talvimyrskyt voimistuvat ja meri pauhuaa keskitalvellakin jääpeitteen puuttuessa. Kuva Riku Lumiaro.
Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa yksittäisistä luonnonsuojelualueista muodostuvalla suojelualueiden verkostolla on keskeinen rooli. Ilmastonmuutos tuo tähän verkostoon nopeita ja merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat suojelualueiden luontoon. Tämä muutospaine on syytä huomioida myös Suomen suojelualueverkostossa, vaikka ennusteisiin liittyykin vielä epävarmuuksia.
Suomen ympäristökeskuksen SYKE, Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin kolmen keskeisen ilmastotekijän – kasvukauden lämpösumman, tammikuun keskilämpötilan ja vuotuisen vesitaseen (sadannan ja haihdunnan suhde) – paikallisen (50 m x 50 m aineistotarkkuus) muutosnopeuden vaihtelua Suomessa. Ennusteita tämän vuosisadan aikana tapahtuvista paikallisilmaston muutoksista tarkasteltiin kasvihuonekaasujen eri päästöskenaarioissa.
Tutkimuksen ennusteiden mukaan paikallisilmasto muuttuu selvästi sekä kesällä että talvella. Muutosnopeuksissa oli kuitenkin selviä alueellisia eroja. Vuosisadan loppuun mennessä talvi-ilmasto muuttuu voimakkaasti ja nykyisenkaltaiset tammikuun olosuhteet häviävät laajoilta alueilta Pohjois-Suomessa kokonaan. ”Monet ilmastonmuutokselle herkimmiksi tunnistetuista luontotyypeistä, kuten pohjoisen lumenviipymät, tunturikankaat ja palsasuot ovat alttiita juuri talviolosuhteissa tapahtuville muutoksille”, kertoo vanhempi tutkija Kaisu Aapala.
Valkoinen riekko lumettomassa maisemassa
Kasvukauden lämpösumman muutosnopeuden ennakoidaan olevan suurin Lounais-Suomessa ja länsirannikolla
”Tällaiset muutokset tarkoittavat sitä, että suurella osalla suojelualueista kesän ja talven lämpöolot muuttuvat selvästi vuosisadan loppuun mennessä. Parhaiten puskuroituneita ovat korkeussuhteiltaan ja maastomuodoiltaan vaihtelevat ja monipuoliset suojelualueet, jotka voivat tarjota lajistolle pienilmastollisia turvapaikkoja”, toteaa erikoistutkija Risto Heikkinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Muuttuvassa ilmastossakin suojelualueet säilyttävät merkityksensä lajiston ja luontotyyppien turvaamisessa.
”Suojelualueet lieventävät ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia, sillä ne hidastavat suojelullisesti merkittävien lintulajien vähenemistä”, kertoo johtava tutkija Raimo Virkkala.
Riekko on pohjoinen laji, joka on taantunut ilmaston lämpenemisen ja soiden ojituksen seurauksena. Lumisen ajan lyheneminen heikentää riekon selviytymistä. Se joutuu helpommin petojen saaliiksi erottautuessaan valkoisena pisteenä tummassa maisemassa syksyjen ja alkutalvien lämmetessä.
Riekon höyhenpuku sulautuu ympäröivään maisemaan niin kesällä kuin talvella. Kuva Riku Lumiaro.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen suojelualueverkostoon ja suojelualueilla esiintyviin lajeihin ja luontotyyppeihin sekä niihin kohdistuviin muihin uhkiin selvitettiin kolmivuotisessa Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI) -tutkimushankkeessa. Suomen ympäristökeskus toteutti hankkeen ympäristöministeriön rahoituksella ja yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa.
Hankkeen keskeiset tulokset on koottu Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa – kohti ilmastoviisasta suojelualuesuunnittelua -raporttiin. Raportissa tarkastellaan ilmastonmuutoksen nopeutta ja sen merkitystä luonnonsuojelusuunnitteluun, lajien ominaisuuksia ja haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle, luontotyyppejä muuttuvassa ilmastossa sekä luonnontilaisten metsien hiilitasetta.
Lisätietoja
Tutkimusmenetelmät, paikallisilmaston muutosnopeus, SUMI-hanke
Hankkeen johtaja, erikoistutkija Risto Heikkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 151, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset luontotyyppeihin
Vanhempi tutkija Kaisu Aapala, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 052, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset lintulajistoon
Johtava tutkija Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 747, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi