Vesienhallinnan ja suojelun toimenpiteitä vesistöissä ja niiden valuma-alueilla on aiemmin tarkasteltu erillisinä, mutta nykyisin ajatellaan, että yhteistarkastelulla voidaan tehostaa vesiensuojelua ja ilmastomuutokseen sopeutumista. Kun tarkastelun kohteena on koko valuma-alue, paikkatietoaineistojen ja -analyysien merkitys kasvaa.
Suomessa on tällä hetkellä käynnissä useita hankkeita, joissa tarkastelun kohteena on koko vesistön valuma-alue. Hankkeissa tehdään kohdennettuja vesiensuojelutoimenpiteitä ja edistetään valuma-alueen eri toimijoiden verkostoitumista.
Paikkatietoaineistoja yhdistämällä voidaan rakentaa teemakarttoja, jotka antavat kokonaiskuvan alueen maan käytöstä, maaperästä, peltojen kaltevuudesta ja metsäojituksesta. Valuma-alueita pystytään rajaamaan korkeustiedon avulla. Korkeustiedon avulla pystytään myös esimerkiksi kartoittamaan tulvaherkät alueet, laskemaan maan kaltevuus ja arvioimaan eroosiota.
Teemakartat auttavat kohdentamaan suojavyöhykkeitä, kosteikkoja ja muita vesiensuojelutoimenpiteitä paikkoihin, joissa niillä saavutetaan parhaat hyödyt.
Tammelan pyhäjärven alueelle on tehty teemakartta, jossa näkyvät mallinnetut kostekkojen paikat. Mallinnuksessa on käytetty kahden metrin korkeusmallia ja siitä laskettua kaltevuutta sekä tietoa maaperästä ja maankäytöstä. Kosteikkomallinnus: Sveriges lantbruksuniversitet Ruotsi, kartta: SYKE
Suomessa avoimia paikkatietoaineistoja on hyvin saatavilla, esimerkiksi SYKEn aineistot ovat Avoin tieto -palvelussa. Aineistojen käyttö ja analyysien teko edellyttää kuitenkin paikkatieto-osaamista. Siksi aineistoja hyödynnetään vielä vajavaisesti.
Karttojen visuaaliseen tarkasteluun on saatavilla helppokäyttöisiä karttapalveluita, kuten ympäristökarttapalvelu Karpalo. Tarvetta kuitenkin olisi teemakartoille, joissa eri aineistoja on yhdistetty laskennallisesti ja joita voidaan jatkokäsitellä muiden ympäristötietokannoista saatavien aineistojen kanssa. Myös ravinne- ja kiintoainekuormien mallinnustuloksia toivotaan karttapohjaisina.
Tammelan Pyhäjärven alueelle on tehty teemakartta, jossa näkyy pintavesien ekologinen tila sekä veden laadun havaintopisteet
WaterDrive-hankkeesta oppia
Käynnissä olevassa EU-hankkeessa WaterDrive Itämeren alueen tutkijat edistävät paikkatietoaineistojen käyttöä yhteistyössä. Ruotsissa ja Tanskassa karttapohjaisia mallituloksia hyödynnetään vesienhoidon suunnittelussa ja toimenpiteiden kohdentamisessa enemmän kuin Suomessa.
Suomessa paikkatietopohjaisten mallituloksien käyttö vesienhoidon suunnittelussa on lisääntynyt eri suunnittelukausien välillä, mutta käyttöä tulisi edelleen lisätä. WaterDrive-hankkeessa tuotetaan alueellisia teemakarttoja. Hankkeen työpajoissa on tunnistettu tarve keskitetysti tuotetuille teemakartoille, joita voi hyödyntää käytännön vesienhoitotyössä.
Lisätietoja:
- Hydrologi, Sirkka Tattari, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Tutkija Kati Martinmäki-Aulaskari, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
WaterDrive on EU-Interreg ohjelman hanke (2019-2021), jota koordinoi Staffan Lund SLU:sta Ruotsista. Suomesta hankkeessa on mukana SYKE:n lisäksi Salaojayhdistys, Pro Agria Etelä-Suomi, BSAG ja Luke.