Uutinen 3.6.2020 klo 12.22
Vesiruton nuottausta Kuusamossa © Ritva Nilivaara
ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen viranomaisille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan osakaskunnat ovat usein melko passiivisia omien vesialueidensa hoidossa. Osakaskunnat ovat kuitenkin perinteisen kalaston hoitoon ja kalastukseen keskittyvän toimintansa lisäksi aktivoituneet vesialueidensa tilan parantamiseksi ja hakevat yhä useammin erilaisia hankerahoituksia kunnostustoimintaan. Vain harvoin osakaskunnat eivät hoida vesialueitaan millään tavalla. Yhteisiä vesialueita on kiinteistörekisterissä yhteensä noin 20 000 kpl, ja ne kattavat 45 % Suomen merialueiden ja sisävesien kokonaispinta-alasta.
Lisää aktiivisia osakkaita tarvitaan osakaskuntien toimintaan
Vastaajien mielestä tärkeimmät syyt osakaskuntien passiivisuuteen ovat aktiivisten osakkaiden korkea ikä, pieni osakkaiden määrä osakaskunnassa ja heidän vähäinen kiinnostus osakaskunnan toimintaa kohtaan. Osakaskuntien toiminnan tukemiseksi nähtiin parhaaksi keinoksi niiden yhdistäminen, koska laajemmasta osakasjoukosta on helpompi löytää toiminnasta kiinnostuneita. Samalla voi poistua vesien käyttöä ja hoitoa hankaloittavia kiinteistörajoja. Usein isolla osakaskunnalla on myös paremmat taloudelliset resurssit toiminnan järjestämiseen.
Yhteistyötä ja talkoita kaivataan järvien hoidossa. Kuvassa vesiruton nuottausta. © Ritva Nilivaara
Huoli vesistön tilasta ajaa yhdistymään
Vaikka monet osakaskunnat keskittyvät edelleen pelkästään kalastoon ja kalastukseen liittyviin asioihin, vastaajat arvioivat, että toteutuneiden osakaskuntien yhdistymisten taustalla yhä tärkeämpi tekijä on huoli vesistön tilasta. Yhdistymisiä voi edistää myös osakkaiden oman kalastuksen vähentyminen, jolloin osakaskunnat saattavat painottaa enemmän kalastuslupien myyntiä ja elinkeinojen kehittämistä, joihin isommilla vesialueilla on paremmat mahdollisuudet.
Uusia osakkaita mukaan toimintaa laajentamalla ja moderneilla apuvälineillä
Osakaskuntien toiminnan laajentaminen myös muihin kuin kalastusasioihin nähtiin vastauksissa hyväksi kehittämistoimeksi, koska monia osakkaita voi nykyään kiinnostaa enemmän vesistön hyvä tila kuin kalastusmahdollisuudet. Lisäksi esimerkiksi modernien etäkokous- ja viestintävälineiden käyttöönotto parantaisi tiedonkulkua ja kaukana vesialueilta asuvien osakkaiden osallistumismahdollisuuksia. Koronaviruksen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten takia on säädetty laki 301/2020, jonka mukaan osakaskunnan kokous voidaan järjestää käyttämällä puhe- tai näköyhteyden mahdollistavaa teknistä tiedonvälitystapaa tai sähköpostia.
Laki on voimassa kuitenkin vain vuoden 2020 loppuun asti, mutta tämän vuoden aikana kertynee kokemuksia etäkokousten ja päätöksenteon sujuvuudesta. Jos kokousten järjestäminen etäyhteyksillä tulee lainsäädäntöön pysyvästi mahdolliseksi, kyselyyn vastanneet arvelivat osakaskuntien tarvitsevan kuitenkin tukea sähköisten apuvälineiden käyttöönotossa.
Kyselytutkimuksen tausta
Kyselytutkimus tehtiin osana Suomen ympäristökeskuksen toteuttamaa Osakaskuntien toimintaedellytysten kehittämistarpeet kestävän vesivarojen käytön ja hoidon edistämiseksi (OSKU) -hanketta. Nettikyselyyn vastasi yhteensä 33 henkilöä ELY-keskusten vesi- ja kalataloushallinnon ja aluehallintovirastojen ympäristö- ja vesilupa-asioita hoitavaa henkilöä. Lisäksi kyselyyn vastanneiden kesken järjestettiin työpaja. Koko kyselytutkimuksen raportti on luettavissa vesistökunnostusverkoston nettisivuilla https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Apua_kunnostukseen/Julkaisuja. Hanketta on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö.
Teksti ja lisätietoja:
Tutkimusinsinööri Teemu Ulvi, suunnittelija Milla Mäenpää ja tutkija Pinja Kasvio, Suomen ympäristökeskus, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kysely yhteisten vesialueiden osakaskuntien toimintaedellytyksistä ja niiden kehittämistarpeista (OSKU) -hankeen raportti