Veden vaihtuvuutta rajoitettiin keväällä 2020 Ytterön fladassa, kasaamalla suuaukolle kivistä tilapäinen patorakennelma. Vaikutukset näkyivät heti, sillä fladasta löytyi kevään kartoituksissa runsaat sata ahvenen mätinauhaa. Aiempina vuosina tehdyissä kartoituksissa ahvenen mätinauhoja ei ole löytynyt. © Sanna Kuningas, Luke
Fladat ja kluuvit ovat merkittäviä kalantuotannon kannalta
Rannikon kalojen, kuten ahvenen ja hauen, tärkeimpiä lisääntymisalueita ovat usein samat alueet, joilla myös ihmistoimintaa on eniten. Lisääntymisalueisiin haitallisesti vaikuttavat esimerkiksi ruoppaukset, rantarakentaminen ja rehevöityminen.
Rannikolla kalojen lisääntymisalueet ovat melko rajallisia. Etenkin fladat ja kluuvijärvet ovat osoittautuneet merkittäviksi kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueiksi. Merenkurkun alueella joitakin fladoja ja kluuveja on kunnostettu jo aiemmin, mutta toiminnan tuloksellisuudesta tiedot puutuvat. Lisäksi tiedot aiemmin toteutetuista kunnostuksista on hyvin hajallaan.
Nyt kerätään tietopohjaa soveltuvista kunnostusmenetelmistä
Luonnonvarakeskuksen vetämässä Kalatalouden ympäristöohjelmassa (2018-2022) kerätään tietopohjaa toimivista kalataloudellisista kunnostusmenetelmistä ja lisäksi seurataan toiminnan tuloksellisuutta. Tärkeässä roolissa ovat myös ennen kunnostustoimenpiteitä kerätyt tiedot kohteesta ja sen aiemmasta merkityksestä kalojen lisääntymisalueena.
Ensimmäiset kunnostukset ovat onnistuneet
Tammisaaren saaristossa ja Merenkurkun fladoissa on nyt kokeiltu pienimuotoisia kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä. Kahdessa kohteessa on aiemmin ruopattujen fladojen suuaukkoihin tehty vedenvirtausta ja vaihtuvuutta vähentäviä rakenteita, ja näin pyritty palauttamaan fladan veden lämpötila kalojen lisääntymiselle suotuisaksi. Hankkeessa on myös avattu fladoihin johtavia ruovikoituneita uomia, mahdollistaen jälleen kalojen kulun lisääntymisalueelle ja takaisin mereen. Toistaiseksi tehdyt toimet ovat antaneet osin rohkaisevia ja välittömiä tuloksia. ”Tulevana kesänä rannikon kalataloudellisia kunnostustoimia jatketaan, sekä näillä jo tarkastelluilla alueilla toiminnan tuloksellisuuden varmistamiseksi, että myös uusilla kohteilla, joita nyt on etsitty” kertoo tutkija Sanna Kuningas Lukesta.
Soveltuvista menetelmistä ja tehdyistä toimista raportoiminen on tärkeää
Verrattuna virtavesien jo hyvin tunnettuihin soveltuviin kunnostusmenetelmiin, rannikon puolella soveltuvia kunnostus- ja seurantamenetelmiä vasta kehitetään. Yhdessä Vesistökunnostusverkoston ja muiden toimijoiden kanssa kehitetään myös kunnostustoimenpiteiden kirjaamista yhteiseen tietokantaan, jolloin jatkossa saisimme paremman tiedon jo tehdyistä kunnostuksista.
Kalatalouden ympäristöohjelma hanke jatkuu 2022 loppuun, jolloin myös tuloksista raportoidaan. Kalatalouden ympäristöohjelmaa rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.
Teksi ja lisätietoja:
Tutkija Sanna Kuningas ja erikoistututkija Antti Lappalainen Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi
Meri- ja kalatouden ympäristöohjelman verkkosivut: https://merijakalatalous.fi/innovaatio-ohjelmat/kalatalouden-ymparistoohjelma/
"Ihmistoiminnan vaikutukset rannikon kalojen lisääntymisalueisiin ja mahdollisuudet kunnostuksiin": http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-749-7
"Fladojen, kluuvien ja kluuvijärvien kalataloudelliset kunnostukset Merenkurkun rannikolla : Mallilajeina ahven ja hauki” -raportti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-811-1
