© Ilkka Lastumäki / itameri.kuvat.fi
Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2020 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu paikoitellen vähän sinilevää. Järvillä sinilevähavaintoja on toistaiseksi tehty vain kaksi. Rantavedessä saattaa esiintyä männyn kellertävää siitepölyä, joka näyttää erehdyttävästi sinilevältä. Sinileväseurantaan voi osallistua kesän aikana älypuhelimissa toimivan Havaintolähetin avulla tai perustamalla oman havaintopaikan Järvi-meriwiki-palveluun. SYKE tiedottaa levätilanteesta viikoittain kesä-elokuussa. SYKE on julkaissut tänään myös arvion tulevan kesän sinileväkukintariskistä Suomen merialueilla.
Suomen merialueilla sinilevää havaittu paikoin
Suomen merialueilla vallitsee tavanomainen alkukesän tilanne, eli runsaita ja laajoja sinileväkukintoja ei vielä esiinny. Sinilevää on havaittu paikoin Suomen eteläisellä ja lounaisella rannikolla sekä avoimella Suomenlahdella.
”Myös sinilevältä erehdyttävästi näyttävää männyn siitepölyä saattaa paikoin olla havaittavissa. Jos siitepölyä on vedessä, on sitä yleensä myös kuivalla maalla esimerkiksi laitureilla ja puutarhakalusteilla”, kertoo tutkija Heidi Hällfors Suomen ympäristökeskuksesta.
Osa sinilevälajeista kykenee muodostamaan kukintoja kylmässäkin vedessä ja jopa talvella, mutta varsinainen sinileväkausi alkaa yleensä vasta heinäkuussa, kun meriveden pintalämpötila ylittää noin 16-17 astetta. Meriveden lämpötila vaihtelee Suomea ympäröivillä merialueilla nyt 5 ja 14 asteen välillä. Varsinainen sinilevien pintakukinta vaatii kehittyäkseen yleensä ainakin parin viikon suotuisat lämpötila-, tuuli- ja valo-olosuhteet.
Järvillä ei sinilevää
Sinilevää ei juurikaan ole havaittu järvillä, mikä on alkukesälle tyypillinen tilanne. Hieman sinilevää on havaittu vain kahdella valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Runsaita tai erittäin runsaita sinilevien pintakukintoja ei järvillä ole todettu. Alkukesällä havupuiden siitepöly voi muodostaa kellertäviä kelluvia lauttoja rannoille.
”Sinileviä esiintyy kaikentyyppisissä järvissä, mutta sinilevien pintakukintoja esiintyy tyypillisesti rehevillä järvillä, joissa on riittävästi ravinteita levien kasvulle. Sinilevien runsastumiseen ja kukintojen muodostumiseen vaikuttaa ravinteiden ja veden lämpötilan lisäksi moni tekijä, minkä vuoksi sinilevätilanteen kehitystä yksittäisellä järvellä on vaikea ennustaa”, sanoo tutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta.
Pintakukinnat muodostuvat tyypillisesti lämpiminä ja tyyninä ajanjaksoina. Sinilevien runsas esiintyminen ajoittuu järvillä tavallisesti heinä- ja elokuulle, mutta kesäkuun alun lämmin sää voi jatkuessaan aikaistaa sinilevän runsastumista. Lisäksi lauha ja sateinen talvi on voinut tuoda järviin normaalia enemmän ravinnekuormitusta, mikä voi edesauttaa sinileväkukintojen muodostumista.
Järvien pintalämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä. Pintaveden lämpötila on maan etelä- ja länsiosan järvillä yleisesti 14–18 astetta, maan keski- ja itäosassa sekä Kainuussa pääosin 12–14 astetta. Pohjois-Lapin järvet ovat edelleen jäässä.
SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden leväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken.
Tänä kesänä sinileväseurantaan lähtee aktiivisesti mukaan myös Suomen rotarit, minkä johdosta Suomen lounais- ja etelärannikon havaintopisteiden määrä nousee noin sadalla pisteellä. Rotareiden mukaan tulo mahdollistaa sen, että merialueiden leväbarometri voidaan ottaa jälleen käyttöön järvien leväbarometrin lisäksi Järvi-meriwikissä. Leväbarometrin avulla voidaan verrata kuluvan kesän levätilannetta aiempien vuosien levätilanteeseen.
Leväseurantaan kuuluu lähes 400 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa muun muassa satelliittikuvista, Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Algaline-mittauslaitteisto.
Suomen ympäristökeskus tiedottaa sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Merialueiden osalta tiedotus koskee pääasiassa avomerialueita. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin 22 vuotta sitten eli vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suurin osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin tai viedään lemmikkieläin eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi-palvelussa
Tänä kesänä otetaan käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Leväkukintojen riskiarvio
Valtakunnallinen levätiedotus
Kuvia
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Tutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Merialueilta
Sinilevätilanne merialueilla
- Tutkija Heidi Hällfors, Suomen ympäristökeskus SYKE , puh. 0295 251 114, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Itämeren tila
- Ryhmäpäällikkö Harri Kuosa, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 106, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (5.6. saakka)
- Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 5034 356, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (8.6. alkaen)
Viestintä
- Viestintäasiantuntija Hannele Ahponen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 997, etunimi.x.sukunimi@ymparisto.fi