Tiedote 17.6.2020 klo 10.07
Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 2005‐2018. © SYKE
Kuntien ilmastopäästöt kasvoivat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreen laskelman mukaan 0,6 prosenttia vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna. Liikenteen, maatalouden ja kaukolämmön päästöt pysyivät keskimäärin vuoden 2017 tasolla, mutta sähkön päästöt olivat aiempaa suuremmat, koska sähköntuotannon päästöt Suomessa kasvoivat. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja päästöjen jakautumisessa eri sektoreille ja niiden kehityksessä.
Pidemmällä aikavälillä päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa. Tarkastelujaksolla 2005-2018 keskimääräinen muutos on ollut -15 prosenttia. Kuntien päästöjä ovat vähentäneet merkittävästi öljylämmityksen korvaaminen muilla lämmitysmuodoilla, maakaasun ja öljyn väheneminen kaukolämmön tuotannossa sekä tuulivoiman rakentaminen. Myös sähkön päästöt ovat tällä tarkastelujaksolla pienentyneet puhtaamman sähkön tuotantotavan seurauksena.
SYKE on laskenut ilmastopäästöjen määrän ja kehityksen kaikille Suomen kunnille yhdenmukaisella laskentamenetelmällä. Helmikuussa julkaistun ALas-laskentamallin (ALas 1.0) tulokset päivitettiin nyt vuosille 2005–2018.
Vuonna 2018 eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (25 %), maataloudesta (17 %), kaukolämmöstä (16 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 15 %). Sähkön päästöt olivat edellisvuotta suuremmat teollisuuden kasvaneen sähköntarpeen, talven 2018 edellisvuotta suuremman lämmitystarpeen ja niukan vesivoiman tarjonnan takia.
Kuntien yhteenlaskettujen päästöjen jakauma vuonna 2018
Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2018. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti. © SYKE
Hinku-laskenta tukee kuntien ilmastotyötä
Kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitetussa oletuslaskennassa sovelletaan Hinku-laskentasääntöjä. Hinku-laskennassa on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Näin ollen suurin osa teollisuudesta ja läpiajoliikenne jäävät laskennan ulkopuolelle. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan Suomessa tuotetun keskimääräisen sähkön päästöjen mukaan. Kuntien alueella tapahtuva tuulivoiman tuotanto otetaan erikseen huomioon laskemalla kunnalle tuulivoimantuotannosta päästöhyvitys.
Hinku-laskennan ohella ALas-mallin tuloksia on mahdollista tarkastella myös ilman Hinku-rajauksia, ilman tuulivoimakompensaatiota sekä erikseen päästökauppa- ja taakanjakosektoreilla.
Kuntien päästölaskenta ei sisällä Suomen kasvihuoneinventaarioon kuuluvia teollisuuden prosessipäästöjä eikä maankäyttösektoria (LULUCF).
”Hinku-laskennalla pyritään oikeudenmukaisuuteen, kannustavuuteen ja vertailtavuuteen, mutta tuloksia kannattaa tarkastella myös päästökauppateollisuuden polttoperäiset päästöt ja läpiajoliikenne mukaan lukien. Toisaalta esimerkiksi tuulivoima- tai maatalousvaltaisissa kunnissa päästökehitystä voidaan seurata kokonaan ilman tuulivoimakompensaatiota tai maatalouden päästöjä. Tällöin muiden tekijöiden vaikutus päästöihin tulee paremmin näkyviin”, sanoo kuntien päästölaskennasta vastaava erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo SYKEstä.
Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti vuonna 2018
Maakuntien asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2018. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti. © SYKE
Entistä tarkempi arvio eri päästölähteistä
SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella.
Nyt julkaistun ALas 1.1:n merkittävimmät tuloksiin vaikuttaneet laskentamenetelmän päivitykset tehtiin teollisuuden, vesiliikenteen ja maatalouden päästölaskentaan. Maatalouden päästöt laskettiin uudelleen koko tarkastelujaksolle 2005–2018 ja sektorijakoa tarkennettiin.
Useita teollisuuden lähtötietoja sekä jakoa teollisuuskiinteistöjen lämmityksen ja muiden teollisuuden päästöjen välillä tarkennettiin. Vesiliikenteen laskennassa täsmennettiin huviveneiden, lauttojen ja lossien sekä rahtilaivojen päästöjen kohdistamista yksittäisille kunnille.
Kaikkien sektoreiden laskentaperusteet on avattu yksityiskohtaisesti tuoreessa raportissa Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta – ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018 (linkki).
”On tärkeää, että kaikille kunnille on olemassa nyt yhtenäisin perustein tehdyt päästöarviot ja niiden kehitystä voidaan seurata vuosittain Suomen pyrkiessä hiilineutraaliksi 2035. Dokumentoitu laskentajärjestelmä tukee myös kuntien päästövähennystoimien suunnittelua ja toimenpanoa. Kuntien ilmastotoimien aktivointiin onkin tarvetta, sillä kuntien kokonaispäästöt eivät ole juurikaan vähentyneet viimeisen viiden vuoden aikana”, sanoo professori Jyri Seppälä SYKEstä.
Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta Ympäristöministeriöltä (ALas-hanke), Kuntaliitolta ja EU:n Life IP Canemure-hankkeesta, jonka kansallisena osarahoittajana päästölaskennan osalta toimii mm. Sitra. Vuoden 2019 tulokset ja ennakkotieto vuodelta 2020 julkaistaan keväällä 2021.
Kaikki tulokset ovat avoimesti kaikkien käytettävissä:
Kuvat
Lisätietoa
- Erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1963, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Tutkija Santtu Karhinen (tieliikenne ym.), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1128, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Tutkija Hannu Savolainen (raide- ja vesiliikenne), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1839, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Suunnittelija Tommi Forsberg (F-kaasut), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1116, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1629, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi