Uutinen 22.6.2020 klo 10.58
Tankarin majakka. © Kuva: Riikka Alvik / Museovirasto
Uutista on muokattu 25.6.2020: Lasse Kurvisen puhelinnumero korjattu.
Kesäpäivät täyttyvät mukavilla pulmilla: Millä rannalla liotan varpaita tänään? Vai lähdenkö sittenkin melomaan tai suppailemaan? Mitä kivoja retkikohteita merellä olikaan? Entä onko venematkan varrella kiinnostavia vierailukohteita?
Itämeri.fi on uusi suomalaisen meritiedon kokoava sivusto. Sen takana on patteristo suomalaisia laitoksia ja organisaatioita, jotka työskentelevät meren parissa. Itämeri.fi onkin varsinainen meritiedon aarreaitta: sivustolla voi tutustua muun muassa Itämeren luontoon ja sen muutoksiin, merentutkimukseen, Itämeren yhteiskunnallisiin kytköksiin ja erilaisiin merellisiin vapaa-ajankohteisiin.
Jos taas olet jo merellä ja haluat nähdä, mitä ympärilläsi on, katso Itämeri.fi-kokonaisuuden karttapalvelusta Meriopas.fi. Meriopas on merellä liikkujan kartta, ja se on tarkoitettu niin veneilijöille, mökkiläisille kuin rannalla liikkujillekin. Palvelun kautta löydät tietoa mm. säästä ja olosuhteista merellä, levätilanteesta, erilaisista rajoitusalueista, vierasvenesatamista ja vierailukohteista.
Itämeri täynnä luontoelämyksiä
Itämeri tarjoaa upean näyttämön lukuisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin, kuten retkeilyyn, veneilyyn, kalastukseen tai luontokuvaukseen. Niihin ja Itämeren upeisiin luontokohteisiin ja kansallispuistoihin voit tutustua Itämeri.fi:n vapaa-aikaa käsittelevässä osiossa.Esimerkiksi Saaristomeren kansallispuiston sokkeloista löytyy maailman kauneimmaksi kuvailtu saaristo. Merenkurkun saariston maailmanperintöalueella pääsee puolestaan todistamaan jääkauden jälkeistä maankohoamista ja Ahvenanmaan saariston kauneus lumoaa upeilla kallioillaan ja hiekkaluodoillaan.
Myös pinnan alla riittää nähtävää. Pohjoista Itämerta on nimitetty hylkyjen aarreaitaksi ja maailman suurimmaksi vedenalaiseksi museoksi. Suomen merialueelta tunnetaan tuhansittain eri ikäisten, tyyppisten ja eri astein säilyneiden alusten hylkyjä ja uusia kohteita löytyy jatkuvasti. Ainutlaatuista Itämerellä on puisten hylkyjen suuri määrä ja korkea ikä. Itämeren olosuhteet ovat olleet suotuisat uponneiden puualusten säilymiselle. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat mm. Vrouw Maria ja St. Nikolai. Fregatti St. Nikolain tarina on esillä myös Kotkassa Merikeskus Vellamossa vastikään avatussa Kohtalona Ruotsinsalmi-näyttelyssä.
Ruotsin ja Venäjän laivastot taistelivat Kotkassa Ruotsinsalmen alueella elokuussa 1789 ja uudelleen kesällä 1790. © Kuva: Soile Tirilä / Metsähallitus
Jokamiehenoikeudella Suomessa jokainen saa liikkua luonnossa ja vesillä vapaasti, riippumatta siitä, kuka omistaa maan tai vesistön. Luontoa saa myös käyttää sitä vahingoittamatta vaikkapa tilapäiseen leiriytymiseen rantakalliolle tai hietikkoon. Jokamiehenvelvollisuus on taas jättää luonto käynnin jälkeen yhtä hyvään tai parempaan kuntoon kuin sinne saavuttaessa.
Rannikot huokuvat tunnelmaa entisajan elämästä
Majakat ja perinteiset kylät kertovat tarinaa menneestä elämästä merellä. Suomen rannikon saaristossa on säilynyt useita, perinteisiä merellisten elinkeinojen synnyttämiä, keskiajalta periytyviä kyläyhteisöjä. Tiivis kyläasutus muodostui sataman ääreen ja tunnelmalliset pienet mökit, lukuisat harmaat ulkorakennukset, venevajat, laiturit ja aallonmurtajat antavat saarille ainutlaatuisen leiman.
Viekö matka Haapasaaren saaristokylään, joka sijaitsee Kotkan ulkosaaristossa? Vai onko päämääräsi Seili Airistolla? Vai onko mielenkiinnon kohde tänä kesänä sittenkin majakat? Suurin osa majakkasaarista sijaitsee usein kaukana mantereesta, säiden armoilla. Monilla majakkasaarilla voi yhä aistia entisaikojen tuulahduksen. Ota määränpääksi vaikka Tankarin majakkasaari Kokkolassa, Bengtskär Turun saaristossa tai Kylmäpihlaja Raumalla.
Suomen rannikolla voi myös vierailla monissa kiehtovissa linnoituksissa tutustumassa maamme sotaisaan historiaan. Linnoitusten sokkeloissa ja muureilla voi kuvitella entisajan sodankäynnin, ruudin tuoksun ja vihollisen sota-alukset taivaanrannassa.
Ihanaa kesää merellä – muista aurinkorasva!
Itämeri.fi-sivuston meritiedon ovat tuottaneet Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, Museovirasto, Turun yliopiston Brahea-keskus, Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioryhmä ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Merioppaan tietoja tuottavat Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, Digitraffic ja Museovirasto.
Kokonaisuuden rakentamista on rahoittanut Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, ja työtä on koordinoinut Suomen ympäristökeskus. Palvelut ovat käytettävissä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Linkit palveluihin:
Kuvia mereltä tiedotusvälineiden käyttöön:
Itämeri.fi:n kuvapankki on myös median käytettävissä osoitteessa: https://www.itameri.fi/fi-FI/Itameri_kuvina#/
Lisätietoja
- Merikeskuksen johtaja Paula Kankaanpää, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 029 525 1099
- Erikoissuunnittelija Lasse Kurvinen, Metsähallitus, p. 040 631 8029, s-posti: etunimi.sukunimi@metsa.fi
- Projektitutkija Sinikka Kärkkäinen, Museovirasto, p. 0295 33 6250, s-posti: etunimi.sukunimi@museovirasto.fi