Tiedote 25.6.2020 klo 12.55
Satelliittihavainto Saaristomeren ja Ahvenanmaan alueelta. Erityisesti Kökarin länsipuoli, Vidskärin ja Gullkronan selät ovat alueita, joissa tyynellä säällä sinilevät kertyvät pintaan. Kuva sisältää muokattua Copernicus Sentinel -dataa, SYKE (2020). Katso lisää
Tarkka-palvelusta.
Sinileviä on havaittu viime viikkoa enemmän sekä merialueilla että sisävesillä. Kesäkuun lämmin ajanjakso on lämpöaallolle tyypillisesti edesauttanut sinilevien runsastumista. Lämpimän sään jatkuessa sinilevien pintaesiintymät voivat edelleen lisääntyä lähipäivinä. Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin lisääntynyt, koskee merialueilla valtaosa sinilevähavainnoista edelleen vähäistä määrää sinilevää, ja pääosassa valtakunnallisen leväseurannan järvihavaintopaikoista sinilevää ei ole esiintynyt.
Sinilevät runsastuneet merialueilla
Sinilevät ovat merialueilla runsastuneet viimeviikkoisesta. Sinilevää on havaittu pääasiassa Suomenlahdella ja Saaristomerellä, mutta yksittäisiä havaintoja on tehty myös Selkämerellä lähellä Raumaa sekä Perämerellä Uudenkaarlepyyn eteläpuolella. Valtaosa sinilevähavainnoista koskee edelleen vähäistä määrää sinilevää, mutta myös runsaita ja erittäin runsaita esiintymiä on. Männyn siitepölyä saattaa edelleen esiintyä varsinkin maan pohjoisosissa.
Kuluneen viikon satelliittikuvissa on havaittu osin pinnanalaisia ja osin jo pinnanpäällisiä leväesiintymiä erityisesti Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Suomenlahden länsiosissa intensiivisimmät leväalueet ovat avomeren puolella. Satelliittien havainnoissa näkyvät vesipatsaan ylimmän kerroksen lautat noin 4−5 metrin syvyyteen asti. Lentokoneesta otetuissa valokuvissa kuvaussuunta on erilainen, ja pinnanalaiset lautat eivät usein erotu niissä vastaavalla tavalla kuin satelliittikuvissa. Kaikki satelliittikuvissa näkyvät levähavainnot eivät siis ole vielä ole pinnassa, mutta havainnollistavat alueita, joissa suotuisissa olosuhteissa levä kertyy pintalautoiksi.
”Sinilevät ovat käyttäytyneet täysin odotetusti: lämpimät ja tyynet säät suosivat sinilevien kasvua, ja tällaisten olosuhteiden nyt vallitessa sinilevät ovat runsastuneet. Lämpöaalto vain saapui hieman tavanomaista aikaisemmin tänä kesänä. Tämän perusteella ei kuitenkaan vielä voi vetää johtopäätöksiä siitä millainen sinileväkesä kokonaisuudessaan tulee olemaan, koska säät vaikuttavat suuresti asiaan”, toteaa tutkija Heidi Hällfors Suomen ympäristökeskuksesta.
Loppuviikoksi ennustettu lämmin ja melko tyyni sää suosii sinilevien pintakukintojen muodostumista. Tyypillisesti sinilevän määrä lisääntyy merialueilla kesäkuun lopussa ja on runsaimmillaan heinä-elokuussa.
Merivesi on edelleen lämmennyt viime viikosta. Meriveden lämpötila vaihtelee nyt Suomea ympäröivillä merialueilla 10 ja 22 asteen välillä, rannikolla saattaa paikoin olla jonkin verran lämpimämpääkin.
Sisävesillä sinilevää ajankohtaan nähden tavallista enemmän
Sinileväkukintojen määrä valtakunnallisen leväseurannan järvihavaintopaikoilla on lisääntynyt, vaikka pääosassa havaintopaikoista sinilevää ei kuitenkaan ole esiintynyt. Hieman sinilevää esiintyi 41:llä ja runsaasti kuudella havaintopaikalla. Erittäin runsas sinilevähavainto on tehty yhdellä havaintopaikalla. Myös sisävesillä saattaa esiintyä edelleen männyn kellertävää siitepölyä.
”Kesäkuun hyvin lämmin ajanjakso on paikoin aikaistanut sinilevän esiintymistä järvillä. Ajankohtaan nähden sinileväkukintoja on havaittu erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa keskimääräistä enemmän. Lämpimän sään jatkuessa sinilevien pintaesiintymät voivat lähipäivinä edelleen runsastua”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Laura Härkönen.
Lomakauden alku on lisännyt myös kansalaisten tekemiä sinilevähavaintoja. Havaintolähetin välityksellä on ilmoitettu kymmenistä kohteista, joilla on esiintynyt hieman sinilevää. Joitakin runsaita sinilevähavaintoja on tehty painottuen Etelä- ja Keski-Suomen alueelle. Kansalaisilta on tullut myös muutama ilmoitus erittäin runsaasta sinileväesiintymästä.
Järvissä pintavesien lämpötilat ovat kesäkuun lämpimän jakson seurauksena ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa 3−7 astetta lämpimämpiä. Etelä- ja Keski-Suomessa pintalämpötilat ovat monissa järvissä 20−24 astetta. Pohjois-Suomessa pintavesien lämpötilat ovat välillä 5−21 astetta.
Sinilevää vedessä (arkistokuva). © Pirjo Ferin/SYKE
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi-palvelussa
Tänä kesänä otetaan käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Leväkukintojen riskiarvio
Valtakunnallinen levätiedotus
Kuvia
Kerro mielipiteesi vesistöjen tilasta
Anna palautetta verkkopalveluista
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Tutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 009, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Merialueilta
Sinilevätilanne merialueilla
- Tutkija Heidi Hällfors, Suomen ympäristökeskus SYKE , puh. 0295 251 114, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (26.6. asti)
- Tutkija Kaisa Kraft, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 970, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (29.6. alkaen)
Itämeren tila
- Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 363, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (26.6. asti)
- Erikoistutkija Mika Raateoja Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 536, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (29.6. alkaen)
Viestintä
- Viestintäharjoittelija Iris Aarola, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 189, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi