Sinilevää vedessä (arkistokuva). © Pirjo Ferin/SYKE
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla on havaittu viime viikkoa vähemmän sinilevää. Tuulinen ja pilvinen sää on hillinnyt sinilevän pintakukintojen esiintymistä merialueilla ja sisävesillä. Sinilevät voivat kuitenkin runsastua uudelleen sään lämmetessä ja tyyntyessä, joten loppukesän sääolosuhteet tulevat määrittämään sen, minkälainen sinileväkesästä muodostuu.
Tuulinen ja pilvinen sää on hillinnyt sinilevän esiintymistä merialueilla
Tuulinen sää on hillinnyt sinilevän pintalauttojen muodostumista avomerialueilla. Pilvinen sää on myös haitannut satelliittikuviin perustuvaa havainnointia. Sinilevää on silti ollut havaittavissa pohjoisella varsinaisella Itämerellä ja Suomenlahden suulla.
Pohjanlahden rannikolla, Ahvenanmaalla, Hangon ja Inkoon edustalla, sekä Suomenlahden itäosissa Porvoon, Loviisan ja Vironlahden edustalla ei viime päivinä ole kirjattu levähavaintoja. Saaristomeren sisäosissa, sekä Varsinais-Suomen rannikolla on tehty useita hieman levää -havaintoja. Helsingin edustalla on viime päivien aikana havaittu joillain havaintopisteillä hieman levää, mutta suurimmalta osalta havaintopisteistä ei viime päivien aikana ole havaittu levää. Runsaasti levää on havaittu ainoastaan Helsingin edustan yhdeltä seurantapisteeltä, Kaarinan edustalta, sekä Utön saaren edustalta.
”Lämmin ja tyyni, aurinkoinen sää hellii sinilevien kasvua, kun taas tuulinen ja pilvinen, koleakin sää hillitsee sitä. Sinilevät ovat nyt sekoittuneena vesipatsaaseen eikä pintaesiintymiä pääse samalla tavalla muodostumaan. Kelien taas parantuessa on todennäköistä, että sinilevähavainnot taas lisääntyvät. Tämänhetkisestä tilanteesta huomataan hyvin, miten riippuvaisia sinilevät ovat vallitsevista sääolosuhteista. Viime viikkojen helteet aiheuttivat heti runsaasti sinilevähavaintoja ja kukintojen pintalauttoja alkoi muodostua, mutta tällä viikolla tilanne on taas toinen. Loppukesän kelit tulevat siis hyvin pitkälle määrittämään sen, minkälainen sinileväkesästä muodostuu”, toteaa tutkija Kaisa Kraft Suomen ympäristökeskuksesta
Veden lämpötila merialueilla vaihtelee pohjoisen +12 asteen ja eteläisen rannikon sisälahtien jopa +23 asteen välillä. Sääolosuhteissa ei näillä näkymin ole ensi viikon aikana odotettavissa suuria muutoksia, joten sinilevätilanne jatkunee viime viikkoa maltillisempana.
Sisävesien sinilevätilanne rauhoittunut viime viikosta
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla on havaittu viime viikkoa vähemmän sinilevää. Hieman sinilevää esiintyi 21:llä, runsaasti vain neljällä havaintopaikalla. Runsaat havainnot ovat pääosin niiltä eteläisen Suomen järviltä, joilla sinilevää on ollut runsaasti edellisilläkin viikoilla. Yhtään erittäin runsasta havaintoa ei kirjattu.
”Järvillä runsaat sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta. Kuluvan viikon tuulinen ja epävakainen sää on sekoittanut pintakukintoja takaisin vesipatsaaseen. Tällä hetkellä sinilevätilanne on ajankohtaan nähden pääosassa maata tyypillinen, tai paikoin jopa pitkänajan keskiarvoa alhaisempi. Sinilevät voivat kuitenkin runsastua uudelleen sään lämmetessä ja tyyntyessä”, kertoo tutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta.
Kansalaisilta on tullut nelisenkymmentä sinilevähavaintoa, jotka painottuvat Etelä- ja Keski-Suomeen. Kansalaishavaintojen perusteella noin kymmenellä järvikohteella on havaittu hieman sinilevää, eikä runsaita kansalaishavaintoja ole kirjattu.
Vesien sekoittuminen on vaikuttanut myös pintavesien lämpötiloihin. Pintavesien lämpötilat ovat Etelä- ja Keski-Suomessa 18 ja 22 asteen välillä, eli 1−3 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä. Pohjois-Suomessa pintavesien lämpötilat ovat paikoin puolestaan 1−2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa viileämpiä, 5 ja 17 asteen välillä.
Kuvissa Itämerellä tavallisimmin kukkivat sinilevät (ylhäältä Aphanizomenon flosaquae, Dolichospermum sp., Nodularia spumigena). Kuvat on otettu Utön saaren edustalta Imaging FlowCytobot -laitteella. Imaging FlowCytobot edustaa leväseurannan ja levätutkimuksen uutta kehitystä, sillä se on itsenäisesti mikroskooppista levää kuvaava jatkuvatoiminen mittalaite. Sen avulla pystytään seuraamaan muutoksia leväyhteisössä kahdenkymmenen minuutin välein, mikä on mahdotonta perinteisin menetelmin. Laitteen tuottamaa tietoa hyödynnetään mm. tutkittaessa ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Itämeren leväyhteisöön.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi-palvelussa
Tänä kesänä otetaan käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Leväkukintojen riskiarvio
Valtakunnallinen levätiedotus
Kuvia
Kerro mielipiteesi vesistöjen tilasta
Anna palautetta verkkopalveluista
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Tutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 009, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (3.7. asti)
- Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 205, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (6.7. lähtien)
Merialueilta
Sinilevätilanne merialueilla
- Tutkija Kaisa Kraft, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 970, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Itämeren tila
- Erikoistutkija Mika Raateoja Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 536, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Viestintä
- Viestintäharjoittelija Iris Aarola, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 189, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi