On ollut vaikuttavaa seurata koululaisten ja opiskelijoiden ilmastolakkoja ja -marsseja, joiden myötä nuorten huoli ilmastosta, ympäristöstä ja tulevaisuudesta on noussut etusivujen otsikoksi. Nuorten ääntä ja viestiä ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaamisesta myös kuunnellaan. Kuntien nuorisovaltuustot ovat jo nyt tärkeitä vaikuttajia kaupunkien ja yhteiskuntien kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.Nuoret ovat sosiaalisessa mediassa tärkeitä mielipidevaikuttajia.
Vaikka nuorten kiinnostus politiikkaan on suurempaa kuin koskaan ja erityisesti ympäristö- ja ilmastoasioissa nuorten näkemyksille on paljon kysyntää, aktiivisten nuorten vaikuttajien joukko on yhä melko pieni. Nuorten poliittinen vaikuttaminen on eriytynyttä, eikä iso osa nuorista osallistu tai vaikuta aktiivisesti. Vaikuttaminen voi tuntua vaikealta tai epämotivoivalta ja erilaisia vaikuttamisen tapoja voi olla vaikeaa tunnistaa. Ympäristökysymykset voivat myös tuntua nuorista liian suurilta, huolestuttavilta tai mahdottomilta ratkaista.
Tukea, tietoa ja tilaisuuksia
Kestävän kehityksen ydintä on, että ratkaisujen tulee olla reiluja ja oikeudenmukaisesti toteutettuja. Näemme siten, että nuorten aktiivisen toimijuuden kehittymistä on tärkeää tukea tasapuolisesti. Samalla tulee sekä lisätä ymmärrystä siitä, miten eri tavoin nuoret haluavat ja voivat toimia, että kehittää tilaisuuksia, joissa nuoret voivat osallistua ja oppia vaikuttamaan.
Yhteiskunnallisen osallisuuden tukemisessa kouluilla on erityinen asema. Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmat ohjaavat kouluja tukemaan nuorten kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan ja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen. Peruskoulut tavoittavat kerralla kokonaisen ikäluokan ja voivat keskeisellä tavalla vaikuttaa yhteiskunnallisen eriytymisen hillitsemiseen.
Opetussuunnitelmien käytännön toteuttaminen opetuksessa vaatii kuitenkin vielä pohtimista. Miten eri tavoin aktiivinen kansalaisuus voi näyttäytyä käytännössä ja miten sen kehittymistä voidaan arvioida? Miten yhteiskunnallista aktiivisuutta opetetaan? Miten, missä ja kuinka usein osallistumista harjoitellaan? Miten yhteiskunnallisen vaikuttamisen opiskelu integroidaan eri oppiaineisiin? Miten nuoria voidaan motivoida vaikuttamaan tavalla, joka kantaa nuoren elämässä myös aikuisuuteen?
Meistä olisi tärkeää saada vahvistettua myös koulujen yhteyttä yhteiskuntaan. Miten esimerkiksi kunnallisen ja alueellisen päätöksenteon ja suunnittelun vuorovaikutteisuutta voitaisiin edistää yhdessä koulujen kanssa? Tällä hetkellä osallistamistoimet ja -käytännöt vaihtelevat kunnittain, eikä yhteistyö nuorten kanssa toteudu tasavertaisesti eri kouluilla ja eri puolilla maata.
Toimintatutkimus tarttuu toimeen
Polulla kohti kestävää yhteiskuntaa on toimittava valppaasti ja määrätietoisesti. Mielestämme on olennaista, että nuorten kiinnostus yhteiskunnallisiin kysymyksiin otetaan vakavasti, tuodaan eri toimijat yhteen, kootaan parhaat käytännöt sekä etsitään uusia ratkaisuja, joiden avulla nuoret voivat päästä mukaan vaikuttamaan kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Hyviä kokeiluja on jo tehty, mutta uusia avauksia kaivataan edelleen.
SYKEn URGENT-hankkeessa tartumme toimeen ja tuomme yhteen nuoret, koulut sekä kaupunki- ja maakuntasuunnittelijat. Syksyllä käynnistyvässä toimintatutkimuksessa kehitämme yhdessä nuorten kestävyystoimijuutta tukevaa kasvatusta ja kouluopetusta sekä selvitämme, miten toimintaa, yhteiskunnallista osallistumista ja vuoropuhelua painottava kestävyyskasvatus tukee nuoren toimijuutta sekä laaja-alaista osaamista.
Iida-Maria Koskela ja Iikka Oinonen ovat tutkijoita SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksessa. He ovat vakuuttuneita kasvatuksen ratkaisevasta asemasta kestävyysmuutoksen vauhdittajana.
Oletko kiinnostunut keskustelemaan näistä teemoista lisää? URGENT järjestää yhdessä ALL-YOUTH-hankkeen tutkijoiden kanssa perjantaina 11.9. klo 10-14 seminaarin Schools meet society - Insights for updating sustainability education. Seminaarissa kansainväliset tutkijat pitävät alustuksia nuorten osallistumisen, koulujen ja yhteiskunnan vuoropuhelun sekä kestävyyskasvatuksen teemoista. Tämän jälkeen työpajassa tuodaan yhteen kokemuksia eri tutkimushankkeista, kokeiluista ja hyviksi havaituista käytännöistä sekä tunnistetaan seuraavia askeleita nuorten toimijuutta ja kestävän kehityksen osaamista tukevalle kasvatukselle kouluissa.
Tietoa seminaarista hankkeen sivuilla
Lukuvuonna 2021-2020 käynnistyvään hankkeen toisen vaiheen tutkimusjaksolle etsitään uusia kestävän kehityksen opetuksen kehittämisestä kiinnostuneita kouluja. Tutkimuskoulut saavat käyttöönsä URGENT-hankkeessa kehitetyn monialaisen oppimiskokonaisuuden peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Jos koulussasi on kiinnostusta kestävän kehityksen kasvatuksen kehittämiselle, ota yhteyttä, niin jutellaan lisää!
Koulujen yhteydenotot
Lisätietoa
Erola, J., Lahtinen, H. & Wass, H. (2017). Periytyvää eriytymistä - vanhemmilla selvä vaikutus nuorten äänestämiseen. Tieto & Trendit. 2017. Tilastokeskus.
Pekkarinen, E., & Myllyniemi, S. (toim.) (2019). Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla: Nuorisobarometri 2018. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, nro 60.
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.