Uutinen 11.9.2020 klo 13.09
Esimerkiksi katemateriaaleista on hyötyä viljelyssä, mutta niistä voi päästä maaperään mikromuoveja. © Kuva: Salla Selonen
Maatalousmaan mikromuoveja, sekä niiden lähteitä ja vaikutuksia tutkitaan yhteistyössä suomalaisten maatilojen ja puutarhaviljelijöiden kanssa.
Maatalouskäyttöön on kehitetty monenlaisia tuotteita, joilla pystytään helpottamaan viljelyä, kasvattamaan satoa ja parantamaan maatalouden kannattavuutta. Toisaalta samoista tuotteista voi päästä pieniä muovihiukkasia eli mikromuoveja maaperään.
Maatalousmaan mikromuoveista ja niiden vaikutuksista maaperään ja sen eliöstöön on toistaiseksi hyvin vähän tietoa. Keväällä 2020 alkaneen MicrAgri-hankkeen tavoitteena on tunnistaa maatalousmaan mikromuovien merkittävimmät päästölähteet, arvioida perinteisistä ja biohajoavista muoveista syntyneiden hiukkasten vaikutuksia maaperässä sekä löytää mikromuovien maaperävaikutusten tutkimiseen sopivia menetelmiä.
Mikromuovien lähteet selvitetään
Mikromuoveja voi päätyä maatalousmaahan monista eri lähteistä.
”Niitä voi irrota katemateriaaleista, säilörehupaaleista ja hyönteisverkoista. Mikromuoveja voi päätyä maaperään myös kastelujärjestelmien, maatalouskoneiden pinnoitemateriaalien ja renkaiden, lannoitteiden, torjunta-aineiden, kasteluveden ja ilman kautta”, kertoo hanketta koordinoiva Salla Selonen Suomen ympäristökeskuksen laboratoriokeskuksesta. ”Perinteisiä muoveja korvaamaan on myös kehitetty uusia biohajoavia materiaaleja, ja niidenkin käytön ympäristövaikutuksia haluamme selvittää.”
Lisäksi hanke esittää toimenpiteitä maatalousmaan mikromuovipäästöjen vähentämiseksi. Toimenpide-ehdotuksia pohditaan yhdessä alan toimijoiden kanssa, ja ne tuodaan maataloustuottajien, materiaalien tuottajien ja päätöstentekijöiden käytettäväksi.
Maaperänäytteitä koottu tiloilta
”Hankkeen alussa otimme maaperänäytteitä tiloilta, joissa on käytetty perinteistä tai biohajoavaa katemuovia, katekankaita tai kasvuharsoja. Tutkimme niistä muovijäänteitä. Viljelijät ovat mukana myös työn edetessä, kun etsimme parhaita ratkaisuja”, Salla Selonen kertoo.
Tutkijoiden toiveena on saada maanviljelijöiltä esimerkiksi vinkkejä hyviksi koetuista käytännöistä, joilla voisi vähentää muovien päätymistä maaperään.
”Toivomme hedelmällistä yhteistyötä ja vuoropuhelua maatalousmaan hyvinvoinnin puolesta.” kannustaa Salla Selonen.
MicrAgri-hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahasto Makerasta. Tutkimuksen toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto.
MicrAgri-hankkeen yhteyshenkilöt:
Salla Selonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi
Liisa Maunuksela, Ruokavirasto, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lisätietoa hankkeen verkkosivuilla:
Mikromuovit maatalousmaassa – Päästöt, vaikutukset ja vähentäminen (MicrAgri)