Uutinen 9.12.2020 klo 13.01
Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa annettiin noin 44 000 kiinteistöllä. © Kuva: Johanna Kallio
Kiinteistöjen omistajille ja haltijoille eri puolilla Suomea on annettu vuosina 2011-2019 valtion rahoittamaa hajajätevesineuvontaa. Tarjolla on ollut yleisneuvontaa ja kiinteistökohtaista neuvontaa.
Hajajätevesien käsittelyn lainsäädäntömuutoksen yhteydessä vuonna 2011 eduskunta edellytti, että hallitus turvaa kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan vuoden 2019 loppuun asti.
Neuvonnan tavoitteena oli jakaa kiinteistöjen omistajille ja haltijoille luotettava tietoa siitä, pitääkö kiinteistön jätevesien käsittelyä tehostaa. Neuvonnan avulla haluttiin myös saada asukkaat kiinnostumaan jätevesiensä vaikutuksista ja välttämään järjestelmiensä kuntoon laittamisessa virheinvestointeja. Neuvontaan osallistuminen oli vapaaehtoista.
Sähköposti- ja puhelinneuvontaa annettiin yhteensä noin 20 930 henkilölle. Yleisneuvonnan tilaisuuksiin, eli jätevesiluennoille, osallistui 26 840 henkilöä. Neuvontapisteissä keskusteltiin 24 630 henkilön kanssa. Jätevesikartoituksia tehtiin noin 44 000 kiinteistöllä.
Asukkaiden mielestä neuvonta oli asiantuntevaa ja ammattitaitoista.
Hajajätevesineuvonnassa asukkaat saivat arvion käsittelyjärjestelmänsä riittävyydestä, sekä tietoa siitä, miten käsittelyä voisi tehostaa ja miten tehostamistoimissa tulisi edetä. Neuvonnan vaikuttavuutta arvioitiin kyselytutkimuksella.
Kyselyn mukaan neuvonta oli asukkaiden mielestä asiantuntevaa ja ammattitaitoista. Neuvonnan ansiosta asukkaat olivat kiinnostuneet jätevesien käsittelystä ja jätevesien terveydellisistä vaikutuksista.
Sen sijaan neuvonta ei ole vielä merkittävästi saanut aikaan jätevedenkäsittelyn tehostamistoimiin ryhtymistä. Nähtäväksi jää, edistyvätkö jätevedenkäsittelyn tehostamistoimet vasta valvontaa tehostamalla.
Neuvojan työ oli haastavaa
Jätevesineuvontaa koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE, ja sen toteuttivat pääasiassa järjestöt, kuten vesiensuojeluyhdistykset. SYKE vastasi neuvojien koulutuksesta.
Jätevesineuvojat kokivat työnsä monipuoliseksi, mutta myös kuormittavaksi. Työssä jaksamista heikensivät esimerkiksi työn yksinäisyys, samojen asioiden toistaminen ja asukkaiden ongelmien kuuntelemisen kuormittavuus. Myös lainsäädännön muutokset ja viranomaistuen puute koettiin kuormitusta lisäävinä tekijöinä. Toisinaan neuvojat kohtasivat työssään vähättelyä, turvattomuuden tuntua ja jopa väkivallan uhkaa.
Jätevesineuvontaa rahoitti ympäristöministeriö. Neuvonnan kokonaisrahoitus, sisältäen hanketoimijoiden oman rahoituksen, oli yhteensä 11,4 miljoonaa euroa.
Neuvonnan määrä neuvontatyypeittäin ja neuvonnan kustannukset aikavälillä 2011–2019 eri puolilla Suomea. Klikkaamalla kuvaa aukeaa isompi versio.
Lisätietoja:
Suunnitteluinsinööri Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi