Tiedote 10.6.2021 klo 13.01
Siitepölyä rantavedessä Iso Valkeajärvellä Virroilla 9.6.2021. © Sofia Patama
Järvillä sinilevähavainnot ovat jonkin verran lisääntyneet edellisviikkoon verrattuna, mutta runsaita sinileväkukintoja ei ole havaittu. Merialueilla on tehty muutamia sinilevähavaintoja Saaristomerellä sekä Suomenlahden ja eteläisen Selkämeren rannikolla. Sekä järvi- että merialueilla esiintyy paikoitellen siitepölyä, joka muistuttaa erehdyttävästi sinilevää.
Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman järvillä
Sisävesillä sinilevähavainnot ovat jonkin verran lisääntyneet. Sinilevää on havaittu vähän kuudella havaintopaikalla, mutta runsaita tai erittäin runsaita sinilevähavaintoja ei ole vielä tehty. Lisäksi kansalaisilta on tullut kaksi sinilevähavaintoa. Vaikka havainnot ovat lisääntyneet, tilanne on silti ajankohdalle tyypillinen. Vedessä voi edelleen olla suuria määriä männyn ja kuusen siitepölyä.
Helteinen sää on lämmittänyt järvien lämpötilat Etelä- ja Keski-Suomen alueella yli 20 asteen. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla veden lämpötilat ovat 15–18 astetta ja aivan pohjoisimmassa Suomessakin yli 10 astetta. Järvien pintavesien lämpötilat ovat jopa 4–5 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä.
“Järvillä sinilevää tavataan runsaimmillaan heinä-elokuussa. Jos lämmin ja tyyni sää jatkuu, riski sinileväkukintojen esiintymiselle kasvaa”, kertoo korkeakouluharjoittelija Jere Laine Suomen ympäristökeskuksesta.
Merialueilla muutamia sinilevähavaintoja rannikolla ja saaristossa
Suomen avomerialueilla ei ole havaittu sinileväkukintoja, mutta Saaristomerellä sekä Suomenlahden ja eteläisen Selkämeren rannikolla on ollut yksittäisiä paikallisia vähäisiä sinileväesiintymiä. Sen sijaan kaikilla avomerialueilla, Saaristomerellä ja eri puolilla rannikkoa on laajoilla alueilla siitepölyä. Siitepöly näkyy veden pinnalla vaaleina kiehkuroina ja lauttamaisina alueina erityisesti rannoilla.
”Tilanne on alkukesälle tavanomainen. Tällä hetkellä merialueilla vettä värjää lähinnä siitepöly, mutta kaikkiin veden värjäytymiin tulee suhtautua asianmukaisella varovaisuudella. Sinilevän voi erottaa siitepölystä vain mikroskooppitutkimuksella”, muistuttaa tutkija Heidi Hällfors Suomen ympäristökeskuksesta.
Meriveden pintalämpötila on Ilmatieteen laitoksen Meripalvelujen mukaan Perämerellä 12–17 °C, Selkämerellä 13–17 °C, Saaristomerellä 15–19 °C ja Suomenlahdella 15–18 °C. Veden pintalämpötilat ovat kuluneen viikon aikana siis nousseet hyvinkin nopeasti. Lämmennyt kerros on kuitenkin ohut ja ainakin Pohjanlahdella tuuli aiheuttanee sekoittumista loppuviikkona.
Sääolosuhteet vaikuttavat suuresti sinilevien runsastumiseen, joten tyynellä säällä ja veden lämmetessä paikallinen sinileväkukinta voi kehittyä nopeastikin. Runsaimmin sinileviä esiintyy Itämerellä yleensä vasta heinä- ja elokuussa.
Rannikolla siitepölyä on havaittu laajalti. Upiniemenselkä 8.6.2021. © Sisältää muokattua Copernicus-dataa, SYKE (2021)
SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.
Sinileväseurantaan kuuluu yli 400 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.
Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin tai viedään lemmikkieläin eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa
Viime kesänä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Leväkukintojen kesän riskiarvio
Levätilannekooste
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 193, etunimi.sukunimi@syke.fi
Merialueilta
Sinilevätilanne merialueilla
- Tutkija Heidi Hällfors, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 114, etunimi.sukunimi@syke.fi
Itämeren tila
- Vanhempi tutkija Antti Räike, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 586 etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintä
- Viestintäasiantuntija Hannele Ahponen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 050 3275 997, etunimi.x.sukunimi@syke.fi (11.6. saakka)
- Viestintäharjoittelija Venla Valtanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 194, etunimi.sukunimi@syke.fi (14.6. alkaen)