Järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, merialueilla Vieno-myrsky hillitsi sinilevän kasvua

Tiedote 17.6.2021 klo 12.50
Vieno-myrskyn kovat tuulet mylläsivät rannikkoalueiden vesimassoja. Satelliittikuvassa (15.6.2021) näkyy, miten merenpohjasta irronnutta kiintoainesta on sekoittunut liikkuviin vesimassoihin. © Sisältää muokattua Copernicus Sentinel-3 -dataa, SYKE (15.6.2021).

Järvillä on tehty sinilevähavaintoja edellisviikkoa enemmän, mutta sinilevän määrä on ollut havainnoissa vähäinen. Merialueilla sinilevätilanne on edelleen rauhallinen. Alkuviikon Vieno-myrskyn vuoksi meriveden pintalämpötilat ovat laskeneet huomattavasti viikon takaisesta. Rannoilla esiintyy edelleen paikoittain havupuiden kellertävää siitepölyä, joka näyttää erehdyttävästi sinilevältä.

Järvillä sinilevätilanne ajankohdalle tyypillinen

Sisävesillä on havaittu hieman sinilevää 12 valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Järvillä on tehty ajankohdalle tyypillinen määrä havaintoja. Kansalaisilta on saatu tämän viikon aikana 32 virallisen seurannan ulkopuolista lisähavaintoa, joista kahdessa on havaittu sinilevää. Tuulinen ja sateinen sää on valtaosin viilentänyt sisävesien pintavesien lämpötilat takaisin ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon lukemiin. Jos sää lämpenee, riski sinilevien pintaesiintymien runsastumiselle kasvaa.

Etelä- ja Keski-Suomessa pintalämpötilat ovat monissa järvissä 15–18 astetta. Lapissa ja Pohjois-Suomessa pintalämpötilat ovat pääosin 11–15 astetta.

Merialueilla sinilevätilanne rauhallinen

Sinilevää ei ole havaittavissa Suomen avomerialueiden pintakerroksessa. Itämeren pääaltaalla Gotlannin itäpuolisilla avomerialueilla on kauppalaivojen Alg@line-mittausten sekä kaukokartoitushavaintojen perusteella jo kehittymässä sinileväesiintymiä.

Rannikkoalueilla on tehty tällä viikolla vain yksi vähäinen sinilevähavainto, joka on Suomenlahden rannikolta. Rannikoilla esiintyy edelleen myös paikoin männyn siitepölyä, joka veden pinnalla näyttää erehdyttävästi sinilevältä.

”Sinilevätilanne Suomen merialueilla on hyvin rauhallinen ja alkukesälle tyypillinen. Runsainta sinilevien esiintyminen on tavallisesti vasta juhannuksen jälkeen sekä heinä-elokuussa, mutta mikäli lämpimät säät saavat jatkoa, kuten nyt näyttäisi tapahtuvan, sinileväkukinnat voivat kehittyä nopeammin”, arvioi tutkija Heidi Hällfors Suomen ympäristökeskuksesta.

Alkuviikon Vieno-myrsky aiheutti lämmenneen pintavesikerroksen sekoittumisen viileämmän vesimassan kanssa, ja sen myötä merialueiden pintalämpötilat ovat pudonneet huomattavasti viikon takaisesta. Selkämerellä lämpötila on paikoin laskenut kymmenisen astetta, Suomenlahdella hieman vähemmän. Meriveden pintalämpötila on Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden mukaan Perämerellä 7–12 °C, Selkämerellä 8–14 °C, Saaristomerellä 13–15 °C ja Suomenlahdella 11–14 °C. Loppuviikosta alkaa taas hyvin lämmin sääjakso, jonka arvioidaan jatkuvan ensi viikon puolelle. Sen seurauksena meriveden pintalämpötilojen odotetaan nousevan jälleen.

Meriveden pintalämpötila laski Vieno-myrskyn vaikutuksesta, kun lämmin pintavesi sekoittui syvempien kerrosten kylmiin vesimassoihin. Kuvassa vertailu Suomenlahdelta. © Sisältää muokattua Copernicus Sentinel-3 -dataa, SYKE (15.6.2021).

SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Sinileväseurantaan kuuluu yli 400 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.

Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin tai viedään lemmikkieläin eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa

Viime kesänä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.


Leväkukintojen kesän riskiarvio

Levätilannekooste

Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

  • Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 193, etunimi.sukunimi@syke.fi

Merialueilta
 

Sinilevätilanne merialueilla

  • Tutkija Heidi Hällfors, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 114, etunimi.sukunimi@syke.fi (18.6. saakka)
  • Erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@syke.fi (21.6. lähtien)

Itämeren tila

  • Vanhempi tutkija Antti Räike, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 586, etunimi.sukunimi@syke.fi (18.6. saakka)
  • Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen Ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 363, etunimi.sukunimi@syke.fi (21.6. lähtien)

Viestintä

  • Viestintäharjoittelija Venla Valtanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 194, etunimi.sukunimi@syke.fi (18.6. saakka)
  • Viestintäharjoittelija Sofia Patama, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 245, etunimi.sukunimi@syke.fi (21.6. lähtien)

Kohderyhmä: