Sinilevää Saaristomerellä Nauvon, Korppoon ja Houtskarin merialueilla. © Sisältää muokattua Copernicus-dataa, SYKE (2021)
Lämmin ja tyyni sää on edistänyt sinilevien kasvua etenkin merialueilla. Rannikolla sinilevähavaintoja on tehty erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja Perämeren rannikolla on havaittu poikkeuksellisen runsaita kukintoja. Yksittäisillä järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän.
Järvillä havaittu tavanomainen määrä sinilevää
Sinilevä on runsastunut yksittäisillä järvillä. Kuitenkin sinilevätilanne järvillä on olosuhteisiin nähden keskinkertainen. Hieman sinilevää havaittiin 29 valtakunnallisen seurannan havaintopaikalla. Runsaita tai erittäin runsaita sinilevien pintaesiintymiä ei havaittu virallisilla havaintopaikoilla. Lämmin ja vähätuulinen sää suosii sinilevien kasvua. Tyynellä säällä sinilevä voi muodostaa runsaitakin pintakukintoja eli massaesiintymiä. Kun sinilevälautta alkaa kuolla, sinilevistä vapautuva fykosyaniinipigmentti värjää sinileväesiintymän turkoosin väriseksi. Tavallisesti runsaita sinilevien pintaesiintymiä tavataan runsasravinteisilla järvillä heinäkuussa ja elokuun alkuviikkoina.
Viime viikkoina kansalaisilta on tullut lukuisia havaintoja sinilevästä. Tämän viikon ja viime viikonlopun aikana kansalaishavaintoja tehtiin yhteensä noin kaksisataa, joista kahdessa kolmasosassa havaittiin sinilevää. Valtaosa kansalaisten ilmoittamista sinilevähavainnoista koski vähäistä määrää sinilevää. Myös satelliittihavainnot tukevat järvialueiden muita havaintoja: sinilevää on havaittu yksittäisillä järvillä, mutta yleisesti ottaen toistaiseksi vähän.
“Muutamia runsaitakin kansalaisten havaitsemia sinileväkukintoja havaittiin koko maassa tällä viikolla. Vain yhdestä erittäin runsaasta sinileväkukinnasta on tehty kansalaishavainto tähän mennessä sisävesillä”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen korkeakouluharjoittelija Jere Laine.
Järvien pintalämpötilat ovat koko maassa 3–6 astetta pitkänajan keskiarvoa lämpimämpiä. Järvillä pintavesien lämpötilat ovat suurin osin koko maassa 20–24 astetta. Lapissa pintavesien lämpötilat ovat 20 asteen tuntumassa.
Järvialueilla sinilevää on havaittu satelliittiaineistoista yksittäisillä järvillä, mutta yleisesti ottaen vähän. Havainnekuvan esimerkkijärvet edustavat tyypillisiä reheviä ja pienikokoisia, reheviä järviä tai lahdelmia, joilla sinilevää on kuluneen viikon aikana havaittu enenevässä määrin. © Sisältää muokattua Copernicus-dataa, SYKE (2021)
Avomerellä ja rannikoilla sinilevän kasvu kiihtynyt, Perämeren rannikolla poikkeuksellisen paljon sinilevähavaintoja
Suomenlahdella on satelliitti- ja kauppalaivahavaintojen perusteella laaja-alaisesti veteen sekoittunutta pinnanalaista sinilevää. Paikoittain sinilevä kertyy pintaan tyynissä olosuhteissa, mutta suurin levämassa painottuu tällä hetkellä avomeren puolelle. Rannikolla sinilevää on satelliittihavaintojen perusteella havaittu erityisesti suojaisissa lahdelmissa Suomenlahdella, Saaristomerellä, Ahvenanmaalla ja länsirannikolla Merenkurkkuun asti. Poikkeuksellisesti myös Perämerellä Hailuodon länsipuolella ja Hailuodon ja Iin välisellä merialueella on havaittu sinilevää.
Saaristomeren sisemmissä osissa sinilevää on pintakerroksessa erityisesti Houtskarin, Korppoon ja Nauvon ympäristössä, Kemiönsaaren eteläpuolella ja Saaristomeren suojaisissa paikoissa. Samoin muualla Saaristomerellä levää on havaittavissa alemmissa vesikerroksissa, josta se nousee pintaan tyynellä kelillä. Utön automaattiaseman sinilevähavainnoissa kokonaisbiomassa on edelleen koholla, vaikkakin lievässä laskussa. Viimeiset päivät ovat olleet pilvisiä, joten satelliittihavainnot ovat osin viime viikonlopulta.
Sinilevähavaintojen määrä Itämeren rannikoilla on huomattavasti lisääntynyt viime viikosta. Verrattuna vuosien 1998–2020 sinileväbarometriin sinilevähavaintojen määrä valtakunnallisen leväseurannan rannikon havaintopaikoilla on jonkin verran korkeampi kuin keskimäärin tänä ajankohtana.
”Sinilevien kasvu on kiihtynyt pitkään jatkuneen lämpimän sääjakson seurauksena. Havaintoja on tehty runsaasti eri puolilta Itämeren rannikkoa, mutta sinileväkukintojen huippuun on kuitenkin vielä matkaa. Tavallisesti sinileväkukinnat ovat runsaimmillaan heinäkuun loppupuolella tai elokuun alussa”, kertoo korkeakouluharjoittelija Lilja Nikula Suomen ympäristökeskuksesta.
Alkuviikon aikana sinilevää on havaittu rannikkoalueilla erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Suomenlahden rannikoilla kukinnat ovat hieman lisääntyneet pääkaupunkiseudun edustalla, ja Espoon rannikolla yksittäisellä havaintopaikalla on havaittu erittäin runsaasti sinilevää. Suomenlahdella rannikkohavaintoja on myös Kirkkonummen, Inkoon, Tammisaaren ja Hangon lähettyvillä, ja yksittäisiä runsaita sinilevähavaintoja merialueella on tehty itärajan tuntumassa ja Loviisan seudulla. Saaristomeren rannikolla sinilevähavaintojen määrä on tuplaantunut viime viikkoon nähden. Saaristomeren havainnot koskevat pääosin vähäistä sinilevämäärää, mutta myös runsaita kukintoja on raportoitu.
Perämeren rannikolla Kuivaniemen lähettyvillä on alkuviikolla raportoitu erittäin runsaasti sinilevää. Runsaan sinilevän havaintoja oli raportoitu Järvi-Meriwikiin myös viime viikonloppuna Iin rannikkoalueilla. Sinileväkukinnat Perämerellä ovat poikkeuksellisen runsaita. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan Perämeren rannikkovesien seurantapaikoilla meriveden lämpötila on noussut ennätykselliseen 21,8–22,2 asteeseen, mikä on edistänyt sinilevien kasvua. Perämerellä vähäistä sinilevää osoittavia havaintoja on tehty myös Kokkolan ja Kannuksen edustalla. Lisäksi Merenkurkussa on havaittu hieman sinilevää Pietarsaaren ja Vaasan edustalla. Selkämeren rannikoilla tilanne on rauhallinen, sillä ainoastaan Rauman edustalla on havaittu hieman sinilevää.
Ilmatieteen laitoksen mukaan meriveden pintalämpötilat ovat Perämerellä 17–22 astetta, Selkämerellä 17–20 astetta, Saaristomerellä 20–22 astetta ja Suomenlahdella 22–23 astetta. Helteisen sään odotetaan jatkuvan edelleen, mutta tänään Perämerellä raportoitu navakka tuuli voi sekoittaa sinilevälauttoja vesipatsaaseen.
SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.
Sinileväseurantaan kuuluu yli 400 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.
Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin tai viedään lemmikkieläin eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa
Viime kesänä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Leväkukintojen kesän riskiarvio
Levätilannekooste
TARKKA-palvelu
TARKKA-palvelun kautta voi seurata sinilevätilannetta satelliittihavainnoista. Havaintoja kertyy palveluun päivittäin meri- ja järvialueilta.
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 193, etunimi.sukunimi@syke.fi
Merialueilta
Rannikon sinilevähavainnot koonnut
- Korkeakouluharjoittelija Lilja Nikula, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 209, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avomeren sinilevähavainnot
- Eotuki@syke.fi
- Erikoistutkija Jenni Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 078 (9.7. saakka)
- Tutkija Sakari Väkevä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 088 (12.7. alkaen)
Itämeren tila
- Tutkija Laura Hoikkala, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 034, etunimi.sukunimi@syke.fi (9.7. saakka)
- Erikoistutkija Mika Raateoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 536, etunimi.sukunimi@syke.fi (12.7. alkaen)
Viestintä
- Viestintäharjoittelija Venla Valtanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 194, etunimi.sukunimi@syke.fi (16.7. saakka)