Järvet jatkavat vielä laskuaan monin paikoin. © Lauri Ahopelto
Tulvakeskus tiedottaa
Kuivan ja kuuman kesä- ja heinäkuun vuoksi pohja- ja pintavesivarannot sekä maankosteus ovat monin paikoin alhaisia. Runsasvetisen kevään ansiosta tilanne ei kuitenkaan ole vielä päässyt kehittymään laajemmin vakavaksi. Vaikka helteet loppuivat ja saimme sateita, vasta tulevien viikkojen ja kuukausien sateet määrittävät, millaiseksi kuivuustilanne kehittyy.
Kesä- ja heinäkuun sademäärät olivat maan etelä- ja keskiosissa laajalti tavanomaista pienemmät. Etelä- ja Itä-Suomessa oli kesäkuussa paikoin yhtä vähäsateista kuin keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Heinäkuussa satoi paikoin keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Helteiden takia myös haihdunta oli keskimääräistä suurempaa.
– Viime viikkojen sateet ovat parantaneet vesitilannetta, mutta ne eivät riitä vielä paikkaamaan syntynyttä vesivajetta. Tällä hetkellä sateet menevät maankosteuden vajeen paikkaamiseen. Maan etelä- ja keskiosissa maankosteus onkin lisääntynyt sateiden myötä, mutta vähävetisiä alueita esiintyy edelleen. Lisäksi pohjavesien pinnat jatkavat vielä laskua. Kuiva maa ei myöskään ime vettä parhaalla tavalla, vaan rankkasateista osa jatkaa matkaa pintavaluntana vesistöihin, kertoo kehitysinsinööri Lauri Ahopelto Suomen ympäristökeskuksesta.
Kalajoen metsäpalo on selvä osoitus siitä, että alhainen maankosteus on lisännyt myös maastopalojen riskiä. Sateiden vuoksi maastopalojen riski on kuitenkin laskenut selvästi. Kuivuuden vaikutuksista maatalouteen saadaan tarkemmin tietoa, kun sadonkorjuut etenevät.
Pohjaveden pinnat paikoin matalalla ja jatkavat laskuaan
Pohjaveden pinnat ovat painuneet kesän aikana keskimääräistä alemmas suuressa osassa maata. Etenkin pienissä pohjavesiesiintymissä maan etelä- ja keskiosissa pinnankorkeudet ovat monin paikoin huomattavasti ajankohdan keskiarvojen alapuolella. Suurten pohjavesimuodostumien pinnankorkeuksissa säätilan muutos näkyy hitaammin. Niissä pinnat ovat pitkälti yhä keskiarvojen tuntumassa tai hieman niiden yläpuolella. Pohjaveden pinnankorkeuksien lasku jatkuu tyypillisesti syys-lokakuuhun saakka, mutta loppukesästä lasku alkaa hidastua haihdunnan vähentyessä.
Järvet jatkavat vielä laskuaan monin paikoin
Jokien ja järvien pinnat ovat pääosin tyypillisiin kesäkorkeuksiin nähden tavanomaista alempana. Tästä poikkeuksena Saimaan pinta on vielä ajankohtaan nähden hieman koholla mutta laskemassa kohti keskimääräistä. Viime viikkojen sateet eivät ole juuri näkyneet vesistöissä kuivan maaperän takia, mutta pientä nousua on tapahtunut lähinnä Itä-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Itä-Lapin jokien ja pienempien järvien vedenkorkeuksissa. Rankimpien sateiden väistyttyä varsinkin suurien järvien vedenpinnat jatkavat vielä hidasta laskuaan lähiviikkoina.
Maankosteus 5.8.2021. © SYKE
Syksyn sateiden ennustetaan helpottavan kuivuustilannetta
Ilmatieteen laitoksen viikkoennusteen mukaan elokuun alkupuoliskolla on maan pohjoisosassa ja loppupuolella elokuuta suuressa osassa maata tavanomaista vähäsateisempaa. Jos elokuussa ei sada huomattavasti ennustettua vähemmän, ei kuivuustilanne pääse kehittymään vakavaksi ongelmaksi. Mikäli elo- ja syyskuu ovat hyvin vähäsateisia, voi pohjavesien riittävyys muodostua haasteeksi. Alhaisten pohjavesien yhteydessä voi myös esiintyä ongelmia veden laadun kanssa. Pohjavesien pinnat yleensä nousevat syyssateiden myötä, kun haihdunta pienenee ja maa kyllästyy vedestä. Pohjavesien palautuminen kuitenkin loppuu, kun maa routaantuu. Näin ollen pohjaveden pinnat saattavat jäävät mataliksi koko talven ajaksi, jos syyssateet jäävät vähäisiksi.
Vesihuollossa kuivuus näkyy ensimmäisenä pienissä pohjavesiesiintymissä ja matalissa rengaskaivoissa
Kuivuuden vaikutukset tuntuvat ensimmäiseksi pienissä pohjavesiesiintymissä. Niissä pohjavedenpinnan vaihtelu on nopeampaa ja voimakkaampaa kuin suuremmissa muodostumissa. Tämän vuoksi erityisesti rengaskaivojen omistajat havaitsevat ongelmia pitkien kuivuusjaksojen aikana. Yksityiset rengaskaivot ovat usein matalia ja kuivuvat herkemmin verrattuna porakaivoihin. Siksi on jo ennakolta hyvä miettiä, miten vesihuolto järjestetään, jos kaivosta loppuu vesi.
Kaivoveden laatu voi huonontua kuivuuden takia
Kuivuus voi vaikuttaa myös kaivoveden laatuun. Kuivuuden takia kaivoon voi virrata pohjavettä eri suunnalta kuin normaalisti ja mahdollisesti myös alueelta, jonka maaperässä ja pohjavedessä on haitta-aineita. Samoin järvien ja jokien vedenlaatu voi huonontaa lähellä rantaa sijaitsevien kaivojen vedenlaatua. Kaivon vedenlaatua kannattaa siis tarkkailla ja testauttaa herkästi. Myös hyvässä vesitilanteessa juomavettä tulisi testauttaa säännöllisesti. Kaikki haitta-aineet eivät näy tai maistu vedessä.
Vesihuollon järjestämisestä vastaavat useat toimijat
Kiinteistön omistajan vastuulla on huolehtia siitä, että kiinteistöllä on riittävästi puhdasta talousvettä käytettävissä. Jos kiinteistö on liittynyt vesihuoltolaitoksen verkostoon, huolehtii vesihuoltolaitos vedenotosta ja kiinteistön vesihuoltopalvelujen saatavuudesta myös kuivuustilanteessa. Kunnan velvollisuus on järjestää vesihuolto, jos suurehkon asukasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä edellyttävät.
Jos kaivovesi ehtyy, kiinteistöllä voidaan harkita kaivon kunnostamista, syventämistä, uuden kaivon rakentamista tai liittymistä vesihuoltolaitoksen verkostoon, jos se on mahdollista. Vedenkuljetukseen kannattaa turvautua vain lyhytkestoisen vedensaantihäiriön aikana. Kunnan terveyden-- ja ympäristönsuojeluviranomaisella sekä mahdollisella erillisellä vesihuoltoneuvojalla on parhaat valmiudet tarjota apua erityistilanteiden ongelmiin.
Lisää tietoa vesi.fi-palvelusta
Lisää tietoa, kuten havaintoja ja ennusteita paikallisesta ja alueellisesta vesitilanteesta, löydät vesi.fi-sivustolta, jossa on myös sanallinen kuvaus kuivuustilanteesta. Sivustolla on myös paljon muuta vesiaiheista luettavaa. Jos kaivosi kuivuu, voit ilmoittaa siitä Vesi.fi-karttapalvelun Omat havainnot -lähetillä. Ilmoitetut havainnot tulevat kaikille nähtäväksi vesi.fi-kartalle ja auttavat tarkemman kuivuustilanteen hahmottamisessa. SYKEn asiantuntijat seuraavat ja tiedottavat valtakunnallisesta vesitilanteesta, kun taas paras alueellinen ja paikallinen tilannetieto löytyy kunnista ja ELY-keskuksista.
Linkkejä
Lisätiedot
Tulvakeskus:
Johtava hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 159, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kuivuustilanne:
Kehitysinsinööri Lauri Ahopelto, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 134, etunimi.sukunimi@syke.fi
Vesitilanne:
Hydrologi Miia Kumpumäki, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 652, etunimi.sukunimi@syke.fi
.............................................................................
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.