Tiedote 19.8.2021 klo 12.59
Sinilevää Maalahden edustalla Vaasan eteläpuolella. © Sisältää muokattua Copernicus Sentinel-2 -dataa, SYKE (2021)
Järvillä ja rannikkoalueilla on edelleen keskimääräistä vähemmän sinilevää. Rannikkoalueista vain Saaristomerellä on paikoin havaittu runsaasti sinilevää. Loppukesälle tyypillisesti sinilevän määrä on jatkanut vähentymistään avomerialueilla.
Järvillä havaittu keskimääräistä vähemmän sinilevää
Järvien sinilevätilanne on rauhallinen. Hieman sinilevää havaittiin 32:lla ja runsaasti sinilevää havaittiin 9:llä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Erittäin runsaita kukintoja ei havaittu lainkaan.
Viimeisen viiden päivän aikana virallisen seurannan ulkopuolisia havaintoja on tähän mennessä tehty noin 40, joista 15:ssä oli havaittu sinilevää.
Järvien pintalämpötilat ovat pitkänajan keskiarvon tuntumassa. Pintavesien lämpötila on maan etelä- ja keskiosissa 17–19 asteen välillä, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla 16–18 asteen välillä sekä Lapin alueella 12–16 asteen välillä.
Rannikko- ja avomerialueilla rauhallinen sinilevätilanne
Rannikkoalueilla on tehty ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa vähemmän sinilevähavaintoja. Runsaasti sinilevää on havaittu kahdella havaintopaikalla Saaristomeren rannikolla sekä hieman sinilevää yhdellätoista Suomenlahden ja Saaristomeren havaintopaikalla, mm. Helsingin, Kirkkonummen ja Turun rannikkoalueilla, Selkämerellä Eurajoella sekä Perämerellä Raahen edustalla.
Meriveden pintalämpötila on Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämerellä n. 15–17 astetta, Selkämerellä 16–18 astetta, Saaristomerellä 17–19 astetta ja Suomenlahdella 13–17 astetta. Matalapaineinen sää jatkuu viikonlopun yli ja tuuli on merellä navakkaa, paikoin kovaa. Viileä ja sateinen säätyyppi jatkunee ensi viikolla.
Avomerialueilla sinilevän määrä on vähentynyt edeltäviin viikkoihin verrattuna, mikä on ajankohtaan nähden tyypillistä. Länsirannikolla sinilevää on havaittu maanantaina Vaasan eteläpuolella ja Närpiön edustalla. Suomenlahdella on havaittu paikoitellen vähäisiä määriä veteen sekoittunutta sinilevää satelliitti- ja kauppalaivahavainnoista. Viikko on ollut hyvin pilvinen, joten satelliittihavaintoja ei ole juuri saatu. Rajavartioston lennoilla ei ole havaittu merialueilla sinilevää viikon aikana.
SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.
Sinileväseurantaan kuuluu yli 400 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.
Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin tai viedään lemmikkieläin eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa
Viime kesänä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Leväkukintojen kesän riskiarvio
Levätilannekooste
TARKKA-palvelu
TARKKA-palvelun kautta voi seurata sinilevätilannetta satelliittihavainnoista. Havaintoja kertyy palveluun päivittäin meri- ja järvialueilta.
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 193, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@syke.fi
Merialueilta
Rannikon sinilevähavainnot
- Erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 660 (20.8. saakka)
- Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh.0295 251 353 (23.8. alkaen)
Avomeren sinilevähavainnot
- Eotuki@syke.fi
- Tutkija Hanna Alasalmi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 064
Itämeren tila
- Erikoistutkija Heikki Pitkänen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 516, etunimi.sukunimi@syke.fi (20.8. saakka)
- Johtava tutkija Harri Kuosa, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1106, etunimi.sukunimi@syke.fi (23.8. alkaen)
Viestintä
- Viestintäharjoittelija Sofia Patama, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 245, etunimi.sukunimi@syke.fi