Tiedote 30.9.2021 klo 13.27
Imatrankoski Vuoksella, joka on yksi Suomen ja Venäjän rajajoista.
Valtioiden rajat ylittävien vesivarojen kestävää ja oikeudenmukaista jakamista edistetään uudella julkaisulla. Käsikirja on ensimmäinen laatuaan, ja se on tuorein esimerkki Suomen merkittävästä roolista kansainvälisessä vesiyhteistyössä.
Käsikirja liittyy globaaliin rajavesistöyleissopimukseen ja sen ovat laatineet Suomen ympäristökeskus SYKE, Itä-Suomen yliopisto ja Aalto-yliopisto yhdessä YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa.
Rajavesistösopimuksen ”Handbook on Water Allocation in Transboundary Context” -käsikirja (pdf) julkaistaan 30.9. vesistöyleissopimuksen kokouksessa Genevessä.
Uusi käsikirja edistää osaltaan myös Suomen kansainvälisen vesialan strategian (Finnish Water Way) toimeenpanoa. Strategian yhtenä tavoitteena on tukea veden oikeudenmukaista ja kestävää käyttöä. Strategia tukeutuu laajaan ministeriöiden (UM, MMM, YM, STM ja TEM) ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön ja esimerkiksi SYKE osallistuu aktiivisesti sen toimeenpanoon.
”Käsikirjalle on suuri tarve nyt, kun kansainvälisten vesivarojen käyttöön kohdistuu entistä enemmän paineita ja kun ilmastonmuutos muuttaa vesiolosuhteita. Käsikirja tulee toimimaan globaalina oppaana vesivarojen jakamiseen valtioiden kesken UNECE:n vesistöyleissopimuksen yhteydessä sekä laajemmin kansainvälisessä vesioikeudessa ja -politiikassa”, toteaa tutkimusprofessori Antti Belinskij Suomen ympäristökeskuksesta.
”Keskeinen kysymys liittyy yhteisten vesivarojen kestävään käyttöön ja oikeudenmukaiseen jakoon: kuka saa käyttää vettä, kuinka paljon ja minkä laatuisena, mihin käyttötarkoitukseen, missä ja milloin”, tiivistää erikoistutkija Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta.
Periaatteita ja esimerkkejä kestävään ja oikeudenmukaiseen vesivarojen jakoon
Käsikirja kokoaa yhteen kestävän ja oikeudenmukaisen kansainvälisten vesivarojen jaon periaatteita, prosesseja ja mekanismeja, oikeudellista perustaa sekä tarvittavan tietopohjan elementtejä. Tämä kaikki luo pohjaa veden jakamisen toimeenpanolle ja myös vesidiplomatian edistämiselle kansainvälisesti.
Käsikirja nostaa lisäksi esiin käytännön esimerkkejä kriittisistä vesivarojen jaon tapauksista ja parhaista käytänteistä ympäri maailmaa mukaan lukien Suomen ja Venäjän rajavesiyhteistyö.
Vakiintuneiden vedenkäyttömuotojen muuttaminen vaatii niiden yhteistä arviointia valtioiden välillä. Ympäristön tarpeet sekä ihmisten, yhdyskuntien ja elinkeinojen veden käyttö on pystyttävä sovittamaan jatkuvasti yhteen, missä käsikirjalla tulee olemaan keskeinen ohjaava rooli.
Vesiyhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan
Vesi on noussut kriittiseksi kysymykseksi globaalisti monesta syystä. Käyttötarpeet kasvavat, puhdasta vettä on yhä niukemmin ja sen laatu on usein heikkoa. Sekä luonnolle että ihmisille elintärkeiden vesiekosysteemien tila heikkenee. Ilmastonmuutos vaikeuttaa entisestään tilannetta useilla kuivuudesta tai tulvista kärsivillä alueilla.
Yli 60 % maapallon vesistöistä ylittää valtioiden rajat. Haasteet ovat erityisen kriittisiä näissä useamman kuin yhden valtion alueelle ulottuvissa vesistöissä. Veteen liittyvät kiistat ovat usein olleet osasyinä kansainvälisissä konflikteissa. Vesiyhteistyöhön panostaminen on taas tukenut laajemminkin valtioiden välistä yhteistyötä ja rauhaa.
Suomella vahva rooli kansainvälisen vesiyhteistyön kehittämisessä
Suomella on ollut keskeinen rooli kansainvälisten vesisopimusten kehitystyössä. Suomi on osallistunut erityisesti kansainvälisen vesistöyleissopimuksen toimeenpanoon ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä ulkoministeriön tuella.
SYKEn entinen pääjohtaja Lea Kauppi oli vesisopimuksen ensimmäinen puheenjohtaja. Suomalaiset asiantuntijat ovat olleet alusta alkaen aktiivisia useissa sopimuksen työryhmissä. Tänään julkaistu Water Allocation -käsikirja on hyvä esimerkki siitä, miten SYKE ja yhteistyökumppanit edistävät tutkimuksella ja tiedon tuotannolla kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Lisätietoa
- Tutkimusprofessori Antti Belinskij, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 088, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Suvi Sojamo, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 020 610 123, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkkejä