Miten lajien elinympäristöjen tai luontotyyppien esiintymien heikennykset voidaan kompensoida?
Ekologisten kompensaatioiden tavoite on tukea luontokadon pysäyttämistä ja ekologisesti kestävää luonnonvarojen käyttöä. Kompensaatioiden onnistuneen toteutuksen kannalta tarvitaan hyvä toimintamalli sekä osaamista ja tietoa käytännön toteutukseen. Ilman riittävää osaamista käytännön työn tekemiseen kompensaatiot eivät saavuta niille asetettuja tavoitteita.
Ympäristöministeriö on valmistellut luonnonsuojelulainsäädännön uudistamista ja uusi luonnonsuojelulaki astuu voimaan 1.6.2023. Uuden luonnonsuojelulain 11 luku käsittelee vapaaehtoista ekologista kompensaatiota.
Suomen ympäristökeskuksen johdolla toteutettava ekologisen kompensaation pilotointi -hanke käynnistyi 2021. Marinin hallituksen hallitusohjelmaan 2019 oli kirjattu kompensaatiossa tarvittavien hyvien, toimivien käytäntöjen kehittäminen ja hanke on osaltaan toteuttanut tätä tavoitetta.
Ekologisen kompensaation perusperiaatteet ovat esimerkiksi seuraavat:
- Ennen kompensoimista tulisi haittoja välttää ja väistämättä aiheutuvaa haittaa lieventää heikennettävällä kohteella.
- Kompensaatiovelvollisuus on heikennyksen aiheuttajalla.
- Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien osalta suositellaan samanlaisella luonnonarvolla hyvittämistä, mikäli se vain on mahdollista.
- Kompensaation tavoite on kaikkien ekologisten heikennysten hyvittäminen (No Net Loss, NNL) tai nettopositiivisuus (Net Positive Impact, NPI).
- Hyvitykset tulisi ensisijaisesti tuottaa ennakkoon eli ennen heikennystä. Jos ennakollinen hyvitys ei ole mahdollista, kompensaatioon tähtäävät toimenpiteet pitäisi aloittaa viimeistään 2–5 vuoden kuluessa heikennyksestä.
- Hyvityksiä voi tuottaa ennallistamalla tai hoitamalla lajin elinympäristöä tai luontotyypin esiintymää (ennallistamishyvitys) tai suojelemalla arvokkaita luontokohteita (suojeluhyvitys) tai näiden yhdistelmällä.
Hankkeen työpaketit
Hankkeessa testataan ekologisen kompensaation projektiryhmän hyväksymää, asiantuntijatyöryhmän esittämää hyvityksen ja heikennyksen laskenta- tai arviointityökalua (Kujala ym. 2021) tapausesimerkkien avulla. Kompensaation teknisen toteutuksen pullonkaulat tunnistetaan käymällä esimerkkitapausten avulla läpi heikennyksen ja hyvityksen arviointiin ehdotettua menetelmää. (TP1)
Lisäksi käydään keskeisten toimijoiden kanssa läpi kompensaatioprosessin eri vaiheita, erityisesti hyvitysten tuottamista ja hyvitysten sijoittumista osaksi poikkeuslupaprosessia. Hyvityksen tuottamista sekä heikennyksen ja hyvityksen kohtaannon parantamista käydään läpi sidosryhmäyhteistyössä, johon kutsutaan mukaan muun muassa kuntia, järjestöjä ja yrityksiä (TP2). Omana kokonaisuutenaan käydään läpi erityisesti lupaviranomaisten kompensaatioihin liittyvän uudenlaisen työn osuutta (TP3).
Riittävä osaaminen kaikilla kompensaatioprosessin eri osapuolilla sekä selkeät, laadukkaat toimintamallit ovat edellytys sille, että kompensaatioita voidaan tehdä luonnon kannalta onnistuneesti ja ne saavuttavat yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden. Yksi keskeinen osaamistarve on käytännön luontokartoitus-, suunnittelu- ja toteutustyötä tekevillä. Tähän ryhmään kuuluvat mm. luontoselvityksiä tai konkreettisia hoitotoimenpiteitä maastossa tekevät yritykset. Osana pilotointihanketta kartoitetaan näidenkin ryhmien tarvetta lisäkoulutukselle ja tiedolle. Tavoite on kokonaisuutena kompensaatioprosessin laadunvarmistus, johon voidaan tarvita esimerkiksi henkilösertifikaatteja tai ohjeistuksen toimivuuden testaamista. (TP4)
Lisätietoa hankkeesta
- Kehittämispäällikkö Minna Pekkonen, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 779
- Erityisasiantuntija Riku Lumiaro, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 040 509 8654
- Erikoistutkija Minna Pappila, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 029 525 2233
Ajankohtaista
- Järjestimme kunnille kesäkuussa 2024 työpajan ja sen jälkeen jatkoimme etätyöskentelynä prosessia, jossa tuotettiin sekä Ohje että Liite ekologisen kompensaation valmisteluu. Ohjeen on tarkoitus helpottaa kuntien ja yritysten toimia ekologisen kompensaation toteuttamiseksi.
- Seminaari Mitä olet halunnut tietää ekologisesta kompensaatiosta? järjestettiin Oodissa 17.1.2024. Siinä pohdittiin, kuka hyötyy ja millä tavoin ekologisesta kompensaatiosta? Vaikuttaako ekologinen kompensaatio maanomistajien, yritysten ja kuntien toimintaan? Seminaarissa kerrottiin vastauksia ekologisen kompensaation perusteista, säädöksistä, todentamisesta ja kertyneistä yritysten ja kuntien kokemuksista.
- Seminaarin esitykset ovat katsottavissa Syken YouTube-kanavalla
- Seminaarin ohjelma
- Ekologinen kompensaatio, Minna Pekkonen, Suomen ympäristökeskus (PDF)
- Ekologinen kompensaatio uudessa luonnonsuojelulaissa, Leila Suvantola, ympäristöministeriö (PDF)
- Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ohjauskeinona, Sampo Pihlainen, Suomen ympäristökeskus (PDF)
- Ekologinen kompensaatio osana yritysten vastuullisuutta, Timo Lehesvirta, Metsä Group (PDF)
- Miten Vantaan kaupunki näkee ekologisen kompensaation mahdollisuudet, Paula Kankkunen, Vantaan kaupunki (PDF)
- Luontoarvomarkkinoilla vauhtia monimuotoisuuden edistämiseen, Marko Mäki-Hakola, MTK (PDF)
- Ekologisen kompensaation arviointi ja laskenta, Heini Kujala, Helsingin yliopisto (PDF)
- Luontoselvityksen tilaaminen ekologista kompensaatiota varten, Pälvi Salo, Suomen ympäristökeskus (PDF)
- Ekologisen kompensaation todentaminen, Salli Uljas, Varsinais-Suomen ELY-keskus (PDF)
- Pienin askelin kohti ekologisen kompensaation yleistymistä, Hanna Tuovila, Nomaji (PDF)
- Ekologinen kompensaatio: Uhka vai mahdollisuus? Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto (PDF)
- Mittareiden ohella on asiantuntijatyöpajoissa määritelty ennallistamis- ja kunnostamistoimenpiteille luontotyyppiryhmittäin vasteita, eli arvioita siitä miten luontotyypin ekologinen tila muuttuu ajan myötä ennallistamisen, kunnostamisen tai muun toimenpiteen myötä. Vasteita tarvitaan kompensaatiota varten tuotettavien luontoarvojen määrän laskemiseen. Ennallistamistoimenpiteiden vasteiden ensimmäiset versiot taulukkomuodossa ja lisätietoa laskennasta on BOOST-hankkeen sivustolla.
-
Luontotyyppien ekologisen tilan arviointimittarit kompensaatioiden suunnittelua varten on julkaistu kommentoitavaksi. Mittareita on työstetty luontotyyppiasiantuntijoiden kanssa. Lisätietoa BOOST-hankkeen tiedotteessa, löytyy täältä. Pyydämme lähettämään kommentit 8.8.2023 mennessä, jotta ne voidaan huomioida jatkotyössä.
-
Järjestimme yhdessä EKOTEKO hankkeen kanssa seminaarin 8.12.2022 Helsingissä. Puheenvuorojen diat voi ladata oheisten linkkien kautta ja videotallenteet tulevat katsottavaksi myöhemmin.
- Tilaisuuden ohjelma.
- Kaikki esitykset on julkaistu Syken YouTube-kanavalla videokoosteena.
- Yksittäisten esitysten diat sekä video kommenttipuheenvuoron kanssa:
-
Asiantuntijatyö luontotyyppien ekologisesta kompensaatiosta on alkanut. Järjestimme yhteistyössä BOOST-hankkeen kanssa työpajan 10.11.2022.Työ jatkuu etäyhteydellä järjestettävissä työpajoissa tammi- ja helmikuussa 2023. Aiheesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Pälvi Saloon tai Joel Jalkaseen.
-
Kaikille avoin, luonnonsuojelujärjestöille suunnattu webinaari järjestettiin keskiviikkona 7.9.2022. Lisätietoa ja kooste webinaarin dioista.
- Webinaarin videotallenteet ovat katsottavissa 5.12.2022 saakka:
- Osa 1: Onko ekologisella kompensaatiolla ekologinen perusta? Tutkijatohtori Joel Jalkanen, Luonnontieteellinen keskusmuseo
- Osa 2: Ekologisten kompensaatioiden rooli monimuotoisuuden ja talouden sopeuttamisessa luonnon tarpeisiin. Emeritusprofessori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto.
- Osa 3: Kompensaatio luonnonsuojelulaissa. Erikoistutkija Minna Pappila, Suomen ympäristökeskus & ympäristöneuvos Leila Suvantola, ympäristöministeriö.
- Osa 4: Käytännön haasteet ekologisen kompensaation toteuttamisessa. Kehittämispäällikkö Minna Pekkonen, Suomen ympäristökeskus.
Hankkeen eteneminen
Lisätietoa kompensaatioista
Raportteja, tutkimusjulkaisuja:
- Varumo, L., Kangas, J., Kotilainen, J.M., Kullberg, P., Ojala, E., Pekkonen, M., Suokas, S. & Ollikainen, M. 2023. Oppeja Suomen ensimmäisestä ekologisesta kompensaatiosta Lahdessa. Alue ja Ympäristö, 52(1), 128–137.
- Kujala, H., Halme, P., Pekkonen, M., Ryttäri, T., Raunio, A., Kullberg, P., Koljonen, S., Kostamo, K., Keränen, I. 2021. Heikennyksen ja hyvityksen arviointi ekologisessa kompensaatiossa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39/2021.
- Pekkonen, M., Ryttäri, T., Belinskij, A., Koljonen, S., Mykrä, H., Kostamo, K., Ahlroth, P. 2020. Tietotaso ja kokemukset ekologisesta kompensaatiosta Suomessa. Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:20.
- Suvantola, S., Halonen, L., Leino, L., Miettinen, E., Ahvensalmi, A. 2018. Ekologisen kompensaation ohjauskeinojen kehittäminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 76/2018.
- Raunio, A., Anttila, S., Pekkonen, M., Ojala, O. 2018. Luontotyyppien soveltuminen ekologiseen kompensaatioon Suomessa. Suomen ympäristö 4/2018.
- Kostamo, K., Pekkonen, M., Ahlroth, P., Heikkinen, R., Kallasvuo, M., Kuningas, S., Laamanen, L., Lappalainen, A., Veneranta, L. 2018. Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 24/2018.
- Moilanen, A. & Kotiaho, J. S. 2017. Ekologisen kompensaation määrittämisen tärkeät operatiiviset päätökset. Suomen ympäristö 5/2017.
Muita kompensaatioihin liittyviä hankkeita
Muualla Syken sivuilla
Politiikkasuositus
-
Pekkonen, M., Koljonen, S., Raunio, A., Kostamo, K., Soimakallio, S. Ekologiset kompensaatiot kannattaa ottaa käyttöön. SYKE POLICY BRIEF - Näkökulmia ympäristöpolitiikka, julkaistu 19.11.2019
Ratkaisuja-blogit
Tiedotteet