Monta hyvää syytä tarjoilla kotimaista kalaa joulupöydässä

© Kuva: Pro Kala ry

 

Kotimaisen kalan käytön lisäämisellä on monia myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassamme. Se lisää kalaelinkeinon parissa työpaikkoja, parantaa ihmisten terveyttä ruokavalion kautta ja lisäksi pienentää ruokavalion ilmasto- ja vesistövaikutuksia.

Monta hyvää syytä syödä kotimaista kalaa

Kala on terveellistä, sillä se sisältää runsaasti hyviä pehmeitä rasvoja, D-vitamiinia, monia hivenaineita ja proteiinia. Monet kalat sisältävät vain vähän energiaa, joten kala on myös kevyttä ruokaa. Kala on herkullista ja kauppojen valikoimissa on tänä päivänä paljon vaihtoehtoja eri makumieltymyksiin. Kalan sesonkeihin ja kalaherkkujen valmistusvinkkeihin voi tutustua muun muassa Pro Kalan sivuilla. Kala on myös pikaruokaa parhaimmillaan, sillä se kypsyy nopeasti.

Läheltä pyydetty kotimainen villikala on todellinen ympäristöteko, sillä kalastus poistaa ravinteita vesistöistä. Suomessa kalastetaan ja myös kasvatetaan kalaa ympäri maata, joten saatavissa on usein läheltä pyydettyä, tuoretta kalaa. Läheltä pyydetty kala rasittaa myös ilmastoa mahdollisimman vähän ja se saadaan myös aivan tuoreena tarjottavaksi kuluttajalle. Kalaelinkeino luo työtä ja hyvinvointia Suomessa myös syrjäseuduille, missä sitä kipeästi kaivataan.

Eri kalalajien mädit kuuluvat Joulun herkkupöytään. © Kuva: Pro Kala ry

Kotimaisen kalan edistämisohjelma

Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan osuutta kulutuksesta. Kalan käytön lisäämisellä olisi paljon positiivisia vaikutuksia: se lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa, parantaisi ihmisten terveyttä ja pienentäisi ruokavalion ilmasto- ja vesistövaikutuksia.

Edistämisohjelma asettaa tavoitteet kalan käytölle elintarvikkeena ja kalan arvoketjun kehitykselle. Tavoitteet ohjaavat myös rahoitusta ja lainsäädännön kehitystä. Pääosa ohjelman rahoituksesta tulee Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) kansallisesta toimintaohjelmasta.

Kotimaisen kalan edistämisohjelma on laadittu maa- ja metsätalousministeriön johdolla yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Luonnonvarakeskus vastaa ohjelman taloudellisten ja ympäristövaikutusten mallintamisesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kansanterveysvaikutusten arvioimisesta. 

Vesistökunnostusverkosto kannustaa kotimaisen kalan käyttöön

Vesistökunnostusverkosto on laatinut tänä vuonna kuukauden lukuja kotimaisen kalan edistämisen puolesta. Kerroimme muun muassa vuosittaisesta kalastussaaliista, mikä oli vuonna 2019 164 miljoonaa kiloa. Sisävesien kauppakaloista tärkein on muikku, josta laadimme myös yhden luvun joulukuulle, sillä mädin kulutus on suurimmillaan joulun aikaan. Muikkua tulee markkinoille vajaa kolme miljoonaa kiloa, josta kolmasosa on Puruveden nimisuojattua muikkua. Seuraaville sijoille uivat kuha ja särki, molemmat vajaalla miljoonalla kilolla. Särkikalojen arvostus kasvaa pikkuhiljaa, kun uusia tuotteita ja yrittäjiä ilmestyy markkinoille.

Ihmisten herkkupöytiin päätyy vuosittain noin 20 000 kiloa muikun mätiä, josta lähes puolet myydään Ruotsiin. Yhdestä muikulla on 2000 mätimunaa. Jos sukujoulun päivällispöydässä pitkästyttää, kokeile laskea, montako mätimunaa mahtuu teelusikalliseen tätä oranssia herkkua.

Lähteet ja lisätietoja:

Yleishyödyllinen yhdistys: Pro Kala ry

Maa- ja metsätalousministeriö: Kotimaisen kalan edistämisohjelma

Kalatalouden keskusliitto: Ahven.net