Uusi tutkimus kartoitti alueet, joille merituulivoimaa voidaan rakentaa kannattavasti ilman suuria vahinkoja meriluonnolle

Tiedote 21.1.2022 klo 8.30
Avomerelle rakennettu tuulivoimala.
© Kuva: Tuulivoimayhdistys ry

 Merituulivoimalle soveltuvia alueita on kartoitettu uudessa tutkimuksessa. Parhaimmilla alueilla tuulivoiman tuotanto on kannattavaa, mutta haitat sekä ihmisille että meriluonnolle pysyvät pieninä. Sopivia alueita löytyi kaikilta merialueilta.

Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä tavoite edellyttää kestävien energiamuotojen, myös tuulivoiman, lisäämistä. Suurten tuulivoimapuistojen perustaminen maalle on haasteellista, joten yritykset tähyävät parhaillaan merelle. Suomi on sitoutunut myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, ja merelle rakentaminen voi olla ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

Merituulivoimalle parhaiten soveltuvia alueita on tunnistettu laajassa tutkimuksessa, johon osallistui tutkijoita kuudesta suomalaisesta organisaatiosta. Tutkimuksessa tunnistettiin merialueet, missä tuulivoimaa voidaan rakentaa kannattavasti ja ilman muille elinkeinoille, ihmisille tai meriluonnon monimuotoisuudelle aiheutuvia suuria haittoja.

Tutkimuksessa tasapainotettiin tuulivoiman kannattavuus ja vaikutukset ihmiselle ja meriluonnolle

Merituulivoiman sijoitus edellyttää sekä taloudellisen kannattavuuden että muiden seurausten arviointia. Tuulivoiman tuottamista avomerellä puoltavat hyvät tuuliolosuhteet ja vähäinen haitta asutukselle samalla, kun sitä hidastavat korkeat rakentamiskustannukset ja olosuhteet merellä. Epävarmuutta on aiheuttanut myös tuulivoimarakentamista koskevien lupaprosessien hitaus, mikä osin johtuu tarpeesta arvioida toiminnan seuraukset meriluonnolle.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa merituulivoiman kannattavuus arvioitiin tuulivoimapuiston koko elinkaaren ajalta: rakentamisesta tuotantoon ja lopulta rakennelmien purkuun asti. Ihmiseen kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin määrittämällä, kuinka moneen asumukseen tuulipuisto näkyisi, sekä etsien alueet, joilla haitta muille elinkeinoille, kuten avomerikalastukselle tai kalankasvatukselle, olisi mahdollisimman vähäinen. Rakentamisen mahdollistaviksi tekijöiksi laskettiin muun muassa alueen vähäinen maisema-arvo esimerkiksi teollisuusalueiden lähialueilla.

Tuulivoiman rakentamisen seurauksia meriluonnolle arvioitiin vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU-ohjelma) kerättyihin havaintoaineistoihin perustuen. Aineistot kattavat levät, vesikasvit ja selkärangattomat eläimet sekä harvinaiset ja ekologisesti tärkeät lajit ja luontotyypit. Lisäksi arvioinnissa huomioitiin tunnetut kalojen lisääntymisalueet, lintujen muuttoreitit ja esimerkiksi merikotkien pesimäalueet.

Sopivia alueita kaikilla merialueilla

Tutkimuksen tulokset esitetään havainnollisilla kartoilla, jotka osoittavat parhaiten tuulivoimalle soveltuvat alueet (kuva 1). Tutkimuksessa määritettiin myös alueet, minne tuulivoimaa ei kannata suunnitella rakentamisen aiheuttamien todennäköisten ristiriitojen takia (kuva 2).

”Kaikille Suomen merialueille on mahdollista sijoittaa suuriakin tuulipuistoja kustannustehokkaasti, ilman merkittävää haittaa rannikon asukkaille ja elinkeinoille, vieläpä niin, että vaikutukset meriluonnolle jäävät vähäiseksi”, toteaa tutkimuksen päätekijä FT Elina Virtanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Laajimmat tuulivoimatuotantoon sopivat alueet löytyvät Perämereltä, Merenkurkun eteläpuolelta sekä Selkämeren keski- ja eteläosista. ”Sopivat alueet ovat yleensä keskisyviä ja kaukana asutuksesta, eikä niiden läheisyydessä ole merkittäviä luontoarvoja”, Virtanen kertoo.

Pienempiä tuulivoimatuotantoon sopivia alueita on tutkimuksen mukaan myös Suomenlahdella. ”Energiatuotannon kannalta olisi järkevää sijoittaa uusiutuvan energian muotoja lähelle tarvitsijoita, kuten pääkaupunkiseudun tuntumaan. Puolustusvoimat on kuitenkin ymmärrettävästi suhtautunut kielteisesti tuulipuistojen rakentamiseen Suomen eteläisille merialueille aluevalvontaan liittyvien syiden takia”, Virtanen jatkaa.

Kuva 1. Tuulivoimalle soveltuvat merialueet. Parhaiten sopivat alueet ovat kartassa tumman sinisellä ja huonoiten sopivat vihreällä värillä. Analyysissä on huomioitu tuulivoiman rakentamisen ja tuotannon kannattavuus, ihmiseen kohdistuvat haitat, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus sekä muita luontoarvoja.

 

Figure_2_556x902px.jpg
Kuva 2. Tutkimuksessa määritettiin myös alueet, minne tuulivoimaa ei kannata rakentamisen aiheuttamien todennäköisten ristiriitojen takia suunnitella. Vaaleansinisillä alueilla syntyy eniten ristiriitoja tuulivoiman rakentamisen ja luonnon välillä, pinkeillä alueilla tuulivoiman rakentamisen ja ihmisen välillä. Alueet, joilla ihmisen ja meriluonnon edut ovat ristiriidassa, ovat keltaisia.

Tuulivoiman sijoitteluun käytettiin maailman parhaita meriluontoaineistoja ja maankäytön suunnittelun ohjelmistoa

Koko tasapainotusoperaatio tehtiin ekologiaan pohjaavalla maankäytön suunnitteluun tarkoitetulla Zonation-ohjelmistolla. Samaa työkalua on aiemmin käytetty esimerkiksi suojelualueiden kohdentamiseen ja luontoarvoiltaan arvokkaimpien kohteiden etsintään.

”Tässä tuulivoimaa koskevassa tutkimuksessa innovatiivista on luonnon, ihmisen ja talouden samanaikainen huomiointi. Työssä käytetyt aineistot ovat korkearesoluutioisia, monipuolisia ja hyvälaatuisia. Menetelmällä pystyttiin arvioimaan kustannusten alueellinen jakautuminen ja tasapainottamaan merituulivoimatuotannon, ihmisen ja meriluonnon edut”, toteaa Zonation-ohjelman kehittäjä ja tutkimuksen ohjaaja Atte Moilanen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU:n koordinaattori Markku Viitasalon mukaan tutkimuksessa käytetyt meriluontoaineistot kuuluvat maailman parhaimpiin. ”VELMU-ohjelman aineistot ovat myös hyvin monikäyttöisiä. Niiden avulla on aiemmin tarkasteltu suojelualueiden riittävyyttä Suomen merialueilla ja arvioitu ekologisesti merkittäviä merialueita, jotka otettiin mukaan Suomen ensimmäiseen merialuesuunnitelmaan”, kertoo tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta. 

Tulokset kiinnostavat tuulivoimayrityksiä ja maankäytön suunnittelijoita

Tutkimustuloksia voidaan käyttää uusien merituulivoimahankkeiden sijoittamiseen kestävällä tavalla. Jokainen tuulivoimahanke vaatii oman ympäristövaikutusten arviointinsa, mutta tutkimuksessa tuotetut kartat voivat ohjata hankkeita sinne, missä rakentaminen on kannattavaa ja odotettavissa olevat vaikutukset ihmisiin ja meriluontoon vähäisiä. Tämä on hyödyllistä myös luvituksen kannalta.

Tuulivoimayritykset sekä maankäytön suunnittelijat ovat olleet hyvin kiinnostuneita tuloksista. ”Kartoista on jo tullut paljon kyselyitä, mutta olemme odottaneet tutkimuksen julkaisemista”, Elina Virtanen toteaa.

Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston SmartSea-hanke, ympäristöministeriön rahoittamat VELMU-ohjelma ja MetZo III -projekti sekä Koneen Säätiö. Tutkimus tehtiin useiden laitosten yhteistyönä. Artikkelin kirjoittajina on yhteensä 10 Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen Luontopalveluiden tutkijaa.

Tutkimusartikkeli ”Balancing profitability of energy production, societal impacts and biodiversity in offshore wind farm design” julkaistiin Renewable and Sustainable Energy Reviews -julkaisusarjassa 16.1.2022.

Lisätietoja:

  • Erikoistutkija FT Elina Virtanen, Suomen ympäristökeskus (tutkimuksen päätekijä) elina.a.virtanen@syke.fi, puh. 0295 251 055
  • Tutkimusjohtaja Atte Moilanen, Luonnontieteellinen keskusmuseo / Helsingin yliopisto (tutkimuksen ohjaus, Zonation-ohjelma) etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh. 050 338 8550
  • Tutkimusprofessori Markku Viitasalo, Suomen ympäristökeskus (VELMU-ohjelman koordinaattori ja SmartSea-hankkeen vetäjä SYKEssä), etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 742
  • Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. +0295 251 242, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkki tutkimusartikkeliin:

Virtanen, E.A., Lappalainen, J., Nurmi, M., Viitasalo, M., Tikanmäki, M., Heinonen, J., Atlaskin, E., Kallasvuo, M., Tikkanen, H., and Moilanen A.: Balancing profitability of energy production, societal impacts and biodiversity in offshore wind farm design, Renewable and Sustainable Energy Reviews.

Täysikokoiset kartat:


Kohderyhmä: