Tiedote 18.8.2022 klo 13.00
Sinilevää on havaittu lahdelmissa ei puolilla rannikkoa, kuten Porvoon ja Loviisan edustalla Suomenlahdella 16.8.2022.
Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt tasaisena koko maassa. Lämpimien säiden seurauksena järvivesi on hieman keskimääräistä lämpimämpää, mikä ylläpitää sinilevien kasvua. Merialueilla sinilevän määrä on edelleen pitkän ajan keskiarvoa suurempi, mutta tuuli on sekoittanut sinilevää veteen. Tyyni ja lämmin sää, sekä toisaalta myös voimakkaat sadekuurot, voivat lisätä sinilevän pintakukintojen määrää vielä loppukesällä.
Torstaina 25.8. julkaistaan kesän sinileväseurannan yhteen kokoava tiedote, josta selviää, miten tämä vuosi vertautuu aiempiin sinileväkesiin.
Sinilevää on edelleen lämpimissä järvivesissä
Järvillä sinilevätilanne on edellisen viikon kaltainen ja lähellä pitkänajan keskimääräistä sinilevätilannetta. Sinilevää esiintyy koko maassa, mutta tilanne vaihtelee paljon paikallisesti.
“Myös epävakainen sää vaikuttaa sinilevien kasvuun. Lähipäivien voimakkaat tuulet ja rankkasateet voivat sekoittaa vettä ja tuoda pohjasta ja maalta ravinteita sinilevien käyttöön, minkä seurauksena sinileväkukinnat voivat vielä voimistua elokuun loppupuolella“, sanoo erikoistutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta.
Kuluneella viikolla erittäin runsaasti sinilevää on havaittu yhdellä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää on esiintynyt 12:lla ja hieman sinilevää 49:llä havaintopaikalla. Lisäksi kansalaiset ovat ilmoittaneet Vesi.fi-palvelun ja Järvi-meriwikin kautta 93 havaintoa, joista 50:ssä on havaittu sinilevää.
Lämmin vesi ylläpitää sinilevien kasvua myös loppukesällä. Järvien pintavedet ovat lämmenneet viime viikosta. Tällä hetkellä pintalämpötilat ovat koko maassa jopa useamman asteen pitkän ajan keskiarvoa korkeampia. Pintalämpötilat ovat Etelä- ja Keski-Suomen alueella 19–23 astetta ja Pohjois-Suomessa 14–18 astetta.
Tuuli on sekoittanut sinilevää vesimassaan merellä
Suomen rannikolla tehtyjen sinilevähavaintojen määrä on edelleen ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Havaintoja on tullut suunnilleen yhtä paljon kuin viime viikolla. Valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla ei kuitenkaan ole havaittu erittäin runsaita sinileväkukintoja. Runsaasti sinilevää on esiintynyt viidessä paikassa Saaristo- ja Selkämeren rannikkoalueilla. Hieman sinilevää on havaittu monin paikoin Suomenlahden, Saaristomeren ja Pohjanlahden rannikkoalueilla.
Kuluneen viikon aikana satelliittikuvissa on havaittu sinilevää avomerellä sekä joissakin rannikon lahdelmissa eri puolilla Suomenlahtea, Saaristomerta ja Merenkurkkua.
“Tuuli on sekoittanut meriveden pintakerrosta viime päivinä siten, että sinilevää ei juuri ole pinnassa, vaikka sitä vesimassassa onkin”, kertoo tutkija Hanna Alasalmi Suomen ympäristökeskuksesta.
Sinilevän määrä on lämpimien säiden myötä lisääntynyt Suomenlahden avomerialueilla, mistä sinilevälautat ovat ajelehtineet lähemmäs rannikkoalueiden uloimpia osia. Länsirannikolla sinilevää on havaittu satelliittikuvissa myös aivan rannikon tuntumasta.
Ilmatieteen laitoksen mukaan meriveden pintalämpötila on Perämerellä 16–18 astetta Selkämerellä 17–19 astetta, Saaristomerellä 19–20 astetta ja Suomenlahdella 20–21 astetta. Sinilevien pintakukintaa suosivan tyynehkön ja lämpimän sään ennustetaan jatkuvan loppuviikon ajan.
SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.
Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.
Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.
SYKE tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Sinileväesiintymät voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa
Itämeri.fi ja Vesi.fi -palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja SYKEn satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Sinileväkukintojen kesän riskiarvio
Sinilevätilannekooste
Satelliittihavaintoja
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Erikoistutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 295 251 757, etunimi.sukunimi@syke.fi
Merialueilta
Rannikon sinilevähavainnot
- Erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@syke.fi (19.8. asti)
- Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 353 etunimi.sukunimi@syke.fi (22.8. alkaen)
Avomeren sinilevähavainnot
- Eotuki@syke.fi
- Tutkija Hanna Alasalmi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 064, etunimi.sukunimi@syke.fi (19.8. asti)
- Johtava tutkija Jenni Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 078, etunimi.sukunimi@syke.fi (22.8. alkaen)
Itämeren tila
- Erikoistutkija Henrik Nygård, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 469, etunimi.sukunimi@syke.fi (19.8. asti)
- Tutkimusprofessori Markku Viitasalo, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 742, etunimi.sukunimi@syke.fi (22.8. alkaen)
Viestintä
- Viestintäsuunnittelija Saara Sivonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 082, etunimi.sukunimi@syke.fi (19.8. asti)
- Viestintäharjoittelija Vilma Ruponen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 039, etunimi.sukunimi@syke.fi (22.8. alkaen)