Vuosittain vietettävä kansainvälinen Maailman ympäristöpäivä muistuttaa tänä vuonna muoviroskien haitoista ympäristölle. YK:n Maailman ympäristöpäivä on 5. kesäkuuta. Teemapäivä nostaa esille sen, miten muovisista kertakäyttötuotteista on syntynyt maailmanlaajuinen kasvava jäteongelma ja miten tärkeää muovit on kierrättää. Siihen tarvitaan kansalaisten, yritysten ja maailman valtioiden yhteisiä ponnistuksia. YK:n jäsenmaat ovat viime vuonna aloittaneet neuvottelut kansainvälisestä sopimuksesta muoviroskan vähentämiseksi.
Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa monin tavoin muovien kestävän kiertotalouden saavuttamiseksi Suomessa. Ratkomme yhdessä kumppaneidemme kanssa, miten muovijätettä voidaan vähentää ja miten arvokkaat raaka-aineet saadaan kiertoon ja hyödynnettyä uudelleen.
Meressä kelluvaa muoviroskaa Helsingin Länsisatamassa. © Outi Setälä
Syke muovihaastetta ratkaisemassa
Suomen ympäristökeskus tekee monenlaista työtä, jotta muoviroskaaminen saataisiin loppumaan:
- Asiantuntijamme ratkovat yhdessä kansalaisjärjestöjen, kuntien, yritysten ja koulujen kanssa roskaamisongelmaa vaikuttamalla ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen (PlastLIFE-hanke).
- Yhteistyössä Sukeltajaliiton ja ammattikalastajien kanssa etsimme keinoja estää merenpohjan roskaantumista (POHJAROSKA2-hanke).
- Usean valtion yhteistyönä keräämme kalanpyydysroskaa Itämerestä (RE Fish -hanke).
- Merilintujen pesistä löytyy muoviroskaa, joka on niille vaaraksi (MUPPE-hanke ja Metsähallituksen vetämä BIODIVERSEA-hanke).
Muoviroskia päätyy ympäristöön erilaisista toimista, kuten rakentamisesta ja maatalouden ja puutarha-alan muovien käytöstä. Suomen ympäristökeskus tutkii muoviroskavirtojen haittoja, tunnistaa alkulähteitä ja keinoja vähentää roskaantumista:
- Rannikkoalueilla rakentamisesta syntyy muovijätettä, joka kulkeutuu vesistöihin ja rannoille ja muovituotteiden valmistuksessa käytettyjä raaka-ainepellettejä löytyy ympäristöstä. Näiden päästölähteitä selvitetään, jotta ehkäiseviä toimia voitaisiin tehdä jo syntypaikoilla (PlastLIFE- ja PELLETTIMERI-hankkeet).
- Selvitämme maataloudessa ja puutarha-alalla käytettyjen muovituotteiden aiheuttamaa muovikuormitusta (PAPILLONS-hanke) ja suosittelemme toimia, joiden avulla muovikuormitusta voidaan vähentää (MicrAgri-hanke).
- Autamme vähentämään tekonurmikentillä käytetyn kumirouheen päätymistä ympäristöön (TEKONURMI-hanke).
Yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kehitämme toimintatapoja, jotta muovijäte lajiteltaisiin nykyistä paremmin muovinkeräykseen siellä, missä se syntyy.
”Sen sijaan, että muovia pidetään roskana, loppuun käytetty muovituote tulisi nähdä arvokkaana raaka-aineena. Muovit ja muovijätteet voivat tarjota paljon liiketoiminnan mahdollisuuksia kiertotaloudessa”, sanoo PlastLIFE-hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Helena Dahlbo.
Muovien kestävän kiertotalouden läpimurtoon tähtäävässä PlastLIFE-hankkeessa Suomen ympäristökeskus kehittää yhdessä kumppaneiden kanssa muun muassa toimintamallia muovien haitallisten kemikaalien tunnistamiseksi, jolloin uusiokäyttöön sopivaa muoviraaka-ainetta saadaan turvallisesti kierrätettyä. Syken kumppanit kehittävät hankkeessa tuoteinnovaatioita esimerkiksi kierrätettävistä tai vähemmän muovia sisältävistä tuotteista, ja korvaamalla fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla.
Muovitiekartan tietä kohti kestävää muovien kiertotaloutta vuonna 2030
Ympäristöministeriön luotsaama Muovitiekartta on ohjannut Suomea kestävään muovien kiertotalouteen jo viisi vuotta.
Suomen ympäristökeskuksen koordinoima PlastLIFE edistää Muovitiekartan tavoitteita muovien turhan kulutuksen vähentämiseen ja välttämiseen, muovien kierrättämiseen ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen. PlastLIFE on EU:n rahoittama 17 toimijan valtakunnallinen yhteishanke, joka kestää vuoden 2029 loppuun.
Lisätiedot
Suomen ympäristökeskus, viestintä, viestintäasiantuntija Johanna Kaunisto, 029 525 2297, sähköposti etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkkejä
Suomen muovitiekartta (ympäristöministeriö)
Maailman ympäristöpäivän tausta (Suomen YK-liitto)
Lue lisää Syken muovihankkeista
Muovien kestävä kiertotalous (PlastLIFE)
Merenpohjan makroroskaseurannan vaihtoehtoiset menetelmät (POHJAROSKA2)
Muovit merilintujen pesämateriaaleissa (MUPPE)
Muovit maataloustuotannossa: ympäristövaikutukset, elinkaari ja kokonaiskestävyys (PAPILLONS)
Mikromuovit maatalousmaassa – Päästöt, vaikutukset ja vähentäminen (MicrAgri)
Suosituksia tekonurmikenttien kumirouheesta aiheutuvien mikromuovipäästöjen ehkäisemiseen (TEKONURMI)
Muovin kierrätyksen avainkysymykset (Muoviavain)