Tausta ja tavoite
Maatalous on merkittävin vesistöjä kuormittava ja vesistöjen tilaan vaikuttava maankäyttömuoto Suomessa. Maatalouden osuuden vesistöihin päätyvästä ihmisen aiheuttamasta fosforikuormasta on arvioitu olevan noin 70 % ja typpikuormasta noin 60 %. Myös kiintoaineen kuormitus on merkittävää. Paikallisesti maatalouden merkitys voi olla suurempikin. Vesienhoidon 3. kierroksella maatalouden vesistökuormitus on merkittävä paine noin 1/3 vesimuodostumia. Näissä vesimuodostumissa maatalouden kuormitus aiheuttaa hyvää huonomman tilan tai riskin tämänhetkisen hyvän tai erinomaisen tilan heikentymiselle.
Maatalouden vesistökuormituksen arvioiminen on sen hajakuormitusluonteen takia hankalaa. Kuormitus vaihtelee merkittävästi hydrologisten tekijöiden mukaisesti ollen tyypillisesti korkeimmillaan kasvukauden ulkopuolella syyssateiden, leutojen talvien tai kevättulvien aikaan. Näissä olosuhteissa valunta maa-alueilta on suurta ja olosuhteet otolliset esimerkiksi pelloilla tapahtuvan eroosion voimistumiseen. Hydrologisen vesitilanteen vaihtelun lisäksi kuormitukseen vaikuttavat monet valuma-alueen ominaisuudet. Maaperällä, viljelykäytännöillä, peltojen kuivatuksella ja vuotuisella sadon muodostuksella on roolinsa aineiden liikkeissä pelloilta vesistöön.
Vuoden 2024 alussa perustettu maatalouden vesistökuormituksen seurantaverkosto AGRIMON on useiden toimijoiden muodostama yhteistyöverkosto, jota Syke koordinoi. Verkosto jatkaa MaaMet-hankkeessa aloitettua työtä, jossa automaattimittauksia tehtiin 5 virtavesikohteessa. Tavoitteena on myös elvyttää jo 1950-luvulla alkanutta pienten valuma-alueiden kuormitusseurantaa. Verkostoon kuuluu alkuvaiheessa 13 maatalousvaltaista valuma-aluetta eri puolilta Suomea. Kahdeksassa kohteessa on automaattinen vedenlaadun mittausasema. Tavoitteena on tuottaa aiempaa tarkempaa ja luotettavampaa tietoa maatalousvaltaisten valuma-alueiden kuormituksesta ja kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä sekä päästä kiinni valuma-alueilla toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksiin.
Verkostoon kuuluvat valuma-alueet
Verkostoon valitut valuma-alueet täyttävät tietyt hyvän kuormitusseurantapaikan kriteerit: ne ovat järvettömiä, tai lähes järvettömiä, niiden peltoprosentti on vähintään 25 %, maatalouden kuormituksen on arvioitu olevan suuri, ne edustavat erilaisia maalajeja ja tuotantosuuntia sekä sijoittuvat maantieteellisesti alueille, joilla maataloutta on paljon. Oheisessa kartassa on esitetty vuonna 2024 verkostoon kuuluvien valuma-alueiden sijainti. Punaisella on merkitty maatalousvaltaiset valuma-alueet ja vihreällä luonnontilaiset alueet, joilta saadaan tietoa taustahuuhtoumasta. Luonnontilaiset alueet kuuluvat Luken koordinoimaan metsätalouden seurantaverkostoon. Maatalousvaltaisten valuma-alueiden koko on keskimäärin noin 16 km2 ja peltoprosentti 40 %.
Maatalouden seurantaverkoston valuma-alueiden sijainti (punainen ympyrä) ja luonnontilaiset metsätalousverkoston vertailuvaluma-alueet (vihreä) ympyrä. © Syke
Mittausmenetelmistä
Jokaiselta verkostoon kuuluvalta valuma-alueelta otetaan 20–25 vesinäytettä vuodessa sekä mitataan virtaamaa joko mittapadon, purkautumiskäyrän tai virtausnopeusmittarin avulla. Vesinäytteistä määritetään pääravinteet typpi ja fosfori, kiintoainepitoisuus ja orgaanisen hiilen pitoisuus. Sensorimittausten perusteella saadaan vesinäytteitä tarkemmin tietoa todellisesta vedenlaadun ja määrän vaihtelusta. Kaikilla asemilla mitataan ainakin sameutta, nitraattitypen pitoisuutta ja orgaanisen hiilen pitoisuutta. Sensoreilla mitattu sameus voidaan muuttaa mittauspaikkakohtaisesti kiintoainepitoisuudeksi ja kokonaisfosfori-, tai partikkelifosforipitoisuudeksi sekä nitraattityppipitoisuus kokonaistyppipitoisuudeksi.
Kaikilta valuma-alueilta lasketaan vuosittaiset kiintoaine- ravinne- ja hiilikuormat vesinäytteiden ja virtaaman perusteella. Automaattiasemien dataa käytetään tarkempaan kuormitusarvioon niillä mittauspaikoilla, joilla asemat ovat käytössä. Tulokset raportoidaan vuosittain kirjallisen raportin ja tulosseminaarin muodossa.
AGRIMON-verkostossa hyödynnetään vedenlaatua tiheällä mittausvälillä seuraavia sensoreita. © Kuva: Pasi Valkama, Syke
Lisätietoja
- hydrologi Antti Taskinen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p.0295 251 684, etunimi.sukunimi@syke.fi
- erikoistutkija Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 252 218, etunimi.sukunimi@syke.fi