Luonnonarvoja voidaan turvata ennallistamisella
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman, METSOn tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on kehittää talousmetsiin soveltuvia luonnonhoidon menetelmiä.
Metsäisten elinympäristöjen luonnonarvoja voidaan turvata ja parantaa hoidon ja kunnostuksen keinoin. Ennallistamistoimin pyritään lisäämään niitä metsien ja puustoisten soiden rakennepiirteitä, jotka ovat tärkeitä monimuotoisuuden kannalta. Kivennäismaiden metsissä sellaisia ovat mm. lahopuu, järeät haavat ja puuston vaihteleva rakenne. Soilla ennallistaminen palauttaa suon vesitalouden luontaisen kaltaiseksi.
Runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja puustoiset suot ovat METSO-ohjelmaan kuuluvia monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristötyyppejä. Lahopuu on metsien monimuotoisuudelle tärkeä rakennepiirre. Sen lisääminen on tärkeää pienialaisten arvokkaampien metsäkohteiden läheisyydessä sekä talousmetsissä että suojelualueilla. METSO-ohjelman puitteissa ojitettuja, vesitaloudeltaan ja puustoltaan selvästi muuttuneita korpia voidaan ennallistaa alueilla, joilla kehitetään korpiverkostoa suojelualueiden välittömässä läheisyydessä tai pienvesien kunnostamisen yhteydessä. Laajaan suoyhdistymään kuuluvia ojitettuja korpia voidaan ennallistaa silloin kun ennallistaminen on tarpeen monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Onnistuneesti ennallistetussa korvessa rahkasammalkasvustot peittävät alleen metsäsammalet ja kasvittoman karikepinnan. Kuva: Kaisu Aapala 19.7.2006.
Vuonna 2010 aloitetun "Kivennäismaiden ja korpien ennallistamistoimet talousmetsien luonnonhoidon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen keinoina" -hankkeen tavoitteina oli ennallistamistoimien kehittäminen. Hanke päättyi vuonna 2011.
Tavoitteet
I Kivennäismaiden ennallistamistoimien kehittäminen
Hankkessa oli tavoitteena:
- selvittää millaisia ekologisia vaikutuksia on pienten lahopuumäärien jättämisellä maastoon (kokeellinen pienaukkokoe)
- selvittää ennallistamisen aiheuttamia kasvi- ja kovakuoriaislajiston muutoksia
- selvittää metsäympäristön monimuotoisuudessa tapahtuneita muutoksia ja sukkession kulkua ennallistamisen jälkeen.
Tutkimuskohteina oli 15 vuotta sitten kokeellisesti ennallistettuja sekä vastaavia nuoria talousmetsiä Pohjois-Hämeessä Seitsemisen kansallispuistossa. Ennallistamisen vaikutuksia vertailtiin paikallisesti kohteissa so. aukoissa, joista 1) lahopuu oli poistettu hoitotoimien yhteydessä 2) lahopuuta oli jätetty 0–2 kuutiota ja 3) lahopuuta oli jätetty 5–10 kuutiota .
Ennallistamisen tavoitteiden saavuttamista arvioitiin vertaamalla lajistovaikutuksia mm. kasvillisuutteen tai kovakuoriaisiin ja mittamaalla uuden kehittyvän puuston (taimien) ja puustorakenteen kehitystä. Hankkeen tuloksia voidaan käyttää hoitotoimien kohdentamiseen ja lahopuuresurssin ajallisen ja laadullisen jatkuvuuden turvaamiseen talousmetsissä ja suojelualueilla.
Hankkeen tavoitteena oli seurata metsien ennallistamistoimien lyhyen ja keskipitkän aikavälin ekologisia vaikutuksia seurantakohteilla Etelä-Suomessa. Hankkeessa toteutetut ennallistamis- ja hoitotoimet ja niihin liittyvät tutkimus ja seurannat ovat olleet esimerkkikohteina suunniteltaessa METSOssakin toteutettavia ennallistamistoimia. Maastomittauksilla saadaan tietoa puuston lahoamisnopeudesta ja kasvillisuus- ja hyönteisaineistojen avulla saadaan tietoa lahopuun merkityksestä.
II Korpien monimuotoisuutta tukevien ja palauttavien ennallistamistapojen kehittäminen
Hankkeessa oli tavoitteena:
- selvittää palautuvatko luonnontilaisen korven puuston rakennepiirteet ojitetulle suolle ennallistamisen jälkeen.
- tutkia ennallistamisen aiheuttamia kasvi- ja kovakuoriaislajiston muutoksia
- tutkia makrofossiilianalyysin avulla kasvillisuudessa tapahtuneita muutoksia ennallistamisen ja sitä edeltäneen kuivatuksen jälkeen ja verrata niitä ojitusta edeltäneeseen luonnontilaan, sekä määrittää turvenäytteistä biomassan kertymä ojitusta edeltäneestä ajasta nykyhetkeen.
Tutkimuskohteina oli 15/10/7–8 vuotta sitten ennallistettuja sekä luonnontilaisia korpia eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Verrokkina oli myös talousmetsäkäytössä olevia ojitettuja korpia. Tulosten perusteella voidaan arvioida puustoisen suoelinympäristön ennallistumisen onnistumista ja mahdollisuuksia.
Hyönteispyydys pienaukossa Seitsemisessä. Kuva: Harri Tukia 5.7.2010.
Nuoreen metsään vuonna 1995 tehty pienaukko. Kaikki puut on kaadettu aukkoon ja vain paksummat läpilahot rungot ovat näkyvissä. Aukkoon on kasvanut viidessätoista vuodessa koivuvaltainen vaihteleva puusto. Kuva: Harri Tukia 5.7.2010.
Hankkeen maastotyöt kuten puustomittaukset, hyönteispyynnit ja turvenäytteiden otto on tehty kuumasta kesästä huolimatta suunnitelmien mukaan. Kuvat: Harri Tukia touko-elokuu 2010.
"Kivennäismaiden ja korpien ennallistamistoimet talousmetsien luonnonhoidon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen keinoina" -hanke alkoi vuonna 2010 ja päättyi 2011. Hankkeen rahoittivatmaa- ja metsätalousministeriö, SYKE, Suomen Akatemia ja Metsätieteiden tutkijakoulu. Hankkeen tutkijat olivat Harri Tukia, Kaisu Aapala ja Hanna Nupponen SYKEstä, Eeva-Stiina Tuittila, Liisa Maanavilja ja Minna Väliranta Helsingin yliopistosta sekä Kaisa Junninen Metsähallituksesta. SYKEn yhteistyötahoja olivat Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitos ja Ympäristötieteiden laitos sekä Metsähallitus.
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Kaisu Aapala, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi