Pohjavesitietojärjestelmä (POVET) kattaa ympäristöhallinnon luokittelemilta pohjavesialueilta (n. 6 000 kpl) ja ympäristöhallinnon pohjavesiasemilta (80 kpl) saatavat tiedot. Lisäksi järjestelmään tallennetaan tietoja näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevista yksittäisistä havaintopaikoista, kuten kaivoista ja lähteistä. POVET on osa ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmää (HERTTA), johon kootaan ympäristöhallinnon keräämää ja tuottamaa tietoa ympäristöstä.
Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:
1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin
2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen
Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokittelun kanssa kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta.
ELY-keskukset vastaavat kukin oman alueensa pohjavesialueiden valvonnasta, tutkimuksesta ja pohjavesialueita koskevan tiedon tuottamisesta. Syke huolehtii valtakunnallisten yhteenvetotietojen tuottamisesta eri tahojen tarpeisiin. Organisaatiot, kuten useat laboratoriot, jotka ELY-keskusten toimeksiantosopimusten velvoittamina tuottavat aineistoja Syken ylläpitämiin ympäristötietojärjestelmiin, voivat hakea käyttöoikeuksia tallentaa tietoja suoraan tietojärjestelmään. Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle löytyvät julkaisusta SYKEra 22/2016. Muiden tietojen, kuten maa-aineslain mukaisiin velvoitetarkkailuihin liittyvien pinnankorkeuden seurantatietojen, viennistä tietojärjestelmään sovitaan erikseen ELY-keskuksen kanssa. Näiden tietojen viennistä tietojärjestelmään vastaavat ELY-keskukset. Pohjavesialueiden näytteenotto- ja havainnointiohjelmissa on suuria eroja ja osalla pohjavesialueita ei ole ohjelmaa lainkaan, josta johtuen havainnointikertojen vuosittainen määrä vaihtelee alueittain suuresti.
Pohjavesiasemaverkosto sisältää 80 pohjavesiasemaa 13 ELY-keskuksen alueella. Syke hoitaa työn koordinoinnin, havaitsijat suorittavat rutiinimittaukset ja aluekeskusten hydrologisesta toiminnasta vastaavat henkilöt suorittavat erikoismittaukset, kunnossapidon ja asemien peruskorjaukset. Vesinäytteet haetaan ELY-keskusten laboratorioiden toimesta.
Vesinäytteet otetaan lähteistä tai pohjavesiputkista 2-4 kertaa vuodessa.
Pohjavedenpinnan korkeushavaintoja saadaan kullakin asemalla n. kymmeneltä pohjavesiputkelta kahden viikon välein tai joistakin automaattiputkista tunnin välein. Routaa ja lumen paksuutta mitataan talvikauden aikana myös kahden viikon välein.
Lisätietoja
Ensisijainen yhteystaho: POVETtuki.syke[at]syke.fi
Pohjavesialueet
Johtava geologi Ritva Britschgi, Suomen ympäristökeskus (Syke)
Yhdyskuntaratkaisujen yksikkö, Kestävä vesihuolto -ryhmä