© Pentti Sormunen/Plugi.fi
Toukokuun loppupuolella alkanut poikkeuksellisen lämmin sää lämmitti järvivesiä ajankohtaan nähden korkeisiin lukemiin. Toukokuun pintaveden lämpötilaennätys rikkoutui muun muassa Inarijärvellä, Kallavedellä ja Lappajärvellä, joilla kaikilla mittaushistoria ulottuu yli 50 vuoden päähän.
Lämpimintä vesi oli maan länsiosassa, jossa 20 asteen raja ylittyi paikoin kuun lopulla. Vaikka Lapissa ei vielä toukokuussa rikottu 20 asteen rajaa, ero ajankohdan keskiarvoon oli siellä suurin: jopa 10 astetta. ”Touko-kesäkuun vaihteessa Inarijärven pintavesi oli jo lämpimämpää kuin koko viime kesän aikana”, kertoo hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Kesäkuun ensimmäisinä päivinä pintavedet lämpenivät edelleen, ja paikoin mitattiin jo Länsi-Suomessa 22 asteen ja Lapissa 18 asteen lukemia. Lämpimän sään jatkuessa pintavedet pysyttelevät tällä viikolla ajankohtaan nähden hyvin lämpiminä.
Suurten järvien pinnat laskussa, rankkasateita Pohjanmaalla
Järvi-Suomen suurten järvien vedenkorkeudet ovat toukokuun lopun vähäsateisen jakson myötä kääntyneet laskuun. Ennusteen mukaan Saimaan vedenkorkeus laskee kesäkuussa 5−15 cm ja lähestyy ajankohdan keskitasoa. Päijänteen vedenkorkeus pysyy kesäkuun ajan lähellä nykyistä tasoa. Useimpien muiden järvien, esimerkiksi Pielisen, Kallaveden, Nilakan, Keiteleen ja Längelmäveden, vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa, mutta laskevat kesäkuun aikana 10−40 cm tavallista alemmas, mikäli kesäkuussa ei tule runsaita sateita.
Pohjanmaalla on tullut kesäkuun alussa paikoin rankkasadekuuroina yli 50 mm vuorokaudessa, mikä on kastellut maaperän. ”Uudet yhtä suuret sateet voivat nostaa pienten jokien virtaamia nopeastikin näillä alueilla”, arvioi johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta. Suurimmassa osassa maata maaperä on kuivaa ja vaatii suuren sademäärän, jotta valunta ja jokien virtaamat alkavat kasvamaan.
Vesitilanne toukokuussa 2013
Sadanta
Toukokuun sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Suuressa osassa maata satoi kuitenkin tavallista vähemmän. Kuukauden loppupuolisko oli hyvin vähäsateinen. Kainuussa ja Itä-Suomessa satoi eniten, 40−60 mm. Lapissa ja maan etelä- ja länsiosassa satoi monin paikoin alle 20 mm eli vain puolet keskimääräisestä.
Lumen vesiarvo
Toukokuun alussa lunta oli vielä pieniä määriä metsissä Oulun korkeudella ja paikoitellen vähän etelämpänäkin. Pohjois-Lapissa lunta oli vielä reilusti, suurilla tuntureilla monin paikoin yli 150 kg/m2 ja muuallakin yli 60 kg/m2. Sulaminen kuitenkin eteni nopeasti ja kuun puolivälin jälkeen lunta oli enää Ylä-Lapin tuntureilla ja metsien varjoisimmissa kohdissa. Toukokuun lopussa lumi oli sulanut koko maasta.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Suurista järvistä Päijänne, Inarijärvi ja Oulujärvi olivat toukokuun lopussa edelleen nousussa, mutta muuten vedenpinnat olivat kääntyneet sulamisvesistä johtuvan nousujakson jälkeen laskuun koko maassa. Vedenkorkeudet olivat enimmäkseen lähellä keskimääräistä tai vähän sen alapuolella. Saimaan vedenpinta oli toukokuussa edelleen ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ylempänä. Se oli kuitenkin laskenut jo sellaiselle tasolle, että heinäkuussa 2012 alkanut lisäjuoksutus voitiin lopettaa 12. toukokuuta. Myös Inarinjärvessä vesi oli selvästi tavallista korkeammalla niin kuin on ollut viime syksystä asti.
Etelä- ja Keski-Suomessa virtaamat jatkoivat toukokuussa laskuaan huhtikuulle osuneen kevättulvakauden jälkeen. Huhtikuun lopun ja toukokuun alun kylmemmän jakson seurauksena Lapin joissa tulvahuippu saavutettiin vasta toukokuun puolivälin jälkeen. Runsaan lumen ja nopeasti lämmenneen sään vuoksi erityisesti Ounasjoella oli suurten tulvien mahdollisuus, mutta virtaamat jäivät lopulta Kittilässäkin keskimääräisen vuotuisen ylivirtaaman tuntumaan ja vahingoilta vältyttiin. Tulva Tornionjoen ja erityisesti Muonionjoen vesistöalueella oli selvästi tavanomaista suurempi ja se sulki paikoin teitä toukokuun loppupuolella. Vuoksea ja Tornionjokea lukuun ottamatta toukokuun virtaamat olivat päävesistöissä tavanomaisia tai sitä pienempiä.
Pohjaveden korkeus
Kevätsulamisen jälkeen pohjaveden pinnat kääntyivät toukokuussa laskuun maan etelä- ja länsiosassa. Valtaosassa näitä alueita korkeudet olivat vielä 0−15 cm yli ajankohdan keskimääräisen. Pohjois- ja itäosissa maata pohjaveden pinnat olivat toukokuun puolivälissä korkeimmillaan tai vielä hieman nousussa. Siellä ne olivat monin paikoin 10−50 cm yli ajankohdan keskimääräisen.
Routa
Routaa oli vielä hieman maan itä- ja pohjoisosissa, mutta se oli sulamaan päin. Itä-Suomen vähäinen routa hävinnee kunnon vesisateen jälkeen ja Pohjois-Suomessa routa sulaa viimeistään kesäkuun aikana.
Pintaveden lämpötila
Toukokuun loppupuolella ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämmin ja helteinen sää lämmitti myös järvivesiä. Pintaveden lämpötilat kohosivat huomattavasti ajankohdan keskiarvoa ylemmäksi, monin paikoin poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin. Muutamilla havaintopaikoilla ylitettiin jopa toukokuun lämpöennätyksiä. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 13−20 astetta, Lapissa Käsivartta lukuun ottamatta 12−17 astetta. Lämpimintä vesi oli maan länsiosassa. Lukemat olivat paikoin Lapissa jopa 10 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampia, muuallakin useita asteita tavallista ylempiä.
Jäänpaksuus
Jäät lähtivät maan keskiosasta heti vapun jälkeen ja Kainuusta kuukauden puoliväliin mennessä. Kuukauden loppuun mennessä jäät olivat lähteneet jo koko maasta Kilpisjärveä lukuun ottamatta. Jäänlähtö oli suuressa osassa maata lähellä ajankohdan keskiarvoa, mutta Pohjois-Lapissa selvästi keskimääräistä aikaisempi. Kuukauden päättyessä Kilpisjärven jäät olivat liian heikkoja mitattavaksi ja sulamassa kovaa vauhtia.
Lisätietoja
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
SYKEn hydrologit Twitterissä
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 508 1004, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 560, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi