Tiedote 30.8.2018 klo 11.46
Suomenlahdella koettiin kesällä 2018 vuosikymmenen voimakkaimmat sinileväkukinnat. Pintalevälautat kattoivat pahimmillaan lähes koko Suomenlahden. Myös Saaristomeren ja Ahvenanmeren eteläosissa esiintyi runsaasti sinilevää pintalauttoina. Järvillä sinilevä runsastui lämpimän sään takia jo kesäkuun lopulla, ja sinilevää esiintyi keskimääräistä enemmän aina elokuun alkuun saakka.
Yhteenveto heinä–elokuun aikana Järvi-meriwikiin tallennetuista sinilevähavainnoista ja satelliittihavainnoista tulkituista avomerialueiden pintaleväalueista. © Satelliittitulkinta: SYKE, alkuperäiset kuvat ESA Copernicus Sentinel-ohjelma. Sinilevähavainnot: Järvi-meriwiki, Valtakunnallinen leväseuranta.
Suomenlahdella vuosikymmenen pahin sinileväkesä
”Sinilevät alkoivat runsastua Suomen eteläisillä ja lounaisilla merialueilla heinäkuun toisella viikolla ja voimakkaimmillaan sinileväkukinnat olivat heinäkuun puolivälissä. Suomenlahdella sinilevätilanne oli vuosikymmenen pahin, mutta myös Saaristomeren ja Ahvenanmeren eteläosissa oli runsaasti sinilevää. Suomenlahdella sinilevää oli runsaasti etenkin Suomen rannikolla. Selkämerellä oli niin ikään laaja sinilevien kukinta-alue, joka ulottui Ahvenanmaan pohjoispuolelta Porin korkeudelle saakka”, tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Heinä-elokuun vaihteessa tuulet sekoittivat Suomen merialueiden sinilevämassat veteen, jossa sitä oli runsaasti koko elokuun ajan. Elokuussa voimakkaimmat sinilevien pintalautat esiintyivät Suomen merialueiden ulkopuolella, Itämeren pääaltaalla Gotlannin itä- ja länsipuolilla. Perämeren ulapalla sinileväkukintoja ei havaittu, mikä on tyypillistä kyseiselle alueelle.
Sinilevätilanteen voidaan tuttuun tapaan odottaa rauhoittuvan entisestään vesien viilentyessä ja valon vähentyessä syksyä kohti. Osa sinilevälajeista voi kuitenkin muodostaa paikallisia esiintymiä suotuisissa oloissa myös viileän veden aikaan.
”Kesäkuun alussa julkaistu sinileväkukintojen riskiennuste osui pintakukinta-alueen suhteen varsin hyvin oikeaan. Mennyt kesä oli kuitenkin sääolosuhteiltaan sinilevien kasvun kannalta poikkeuksellisen suotuisa. Siten arvioitu riski, joka Suomenlahdella oli arvioitu pääasiassa huomattavaksi, mutta muualla Suomen eteläisillä merialueilla vain kohtalaiseksi, toteutui ennakoitua voimakkaampana. Korkea meriveden pintalämpötila edisti sinilevien kasvua ja tyyni sääjakso heinäkuun toisella viikolla mahdollisti sinilevämassojen nousemisen laajoiksi pintalautoiksi”, johtava tutkija Harri Kuosa Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Sinilevien lajikoostumus poikkesi tavanomaisesta Suomen eteläisillä ja lounaisilla merialueilla. Vallitsevat sinilevät kuuluivat sukuihin Aphanizomenon ja Dolichospermum, joista jälkimmäinen saattaa muodostaa myrkyllisiä yhdisteitä. Tyypillisesti lämpimän veden aikaan laajoja sinilevälauttoja Itämeren ulapoilla muodostava maksamyrkyllinen Nodularia spumigena esiintyi näytteissä, mutta ei vallitsevana.
Loppukesällä silmälevät värjäsivät vettä punaiseksi Merenkurkussa sijaitsevassa merenlahdessa. Laajoista panssarisiimaleväkukinnoista ei sitä vastoin ole tullut ilmoituksia. Pohjalle ja muun muassa laiturirakenteisiin kiinnittyviä rihmamaisia viherleviä, kuten esimerkiksi heleänvihreää ahdinpartaa, on esiintynyt rannikoilla monin paikoin runsaasti. Rihmalevät eivät ole ihmiselle vaarallisia, mutta kasvualustastaan irrotessaan ja rantaan ajautuessaan lahoavan levän haju saattaa olla vastenmielinen. Rihmaleväesiintymän erottaa runsaasta sinileväesiintymästä siten, että rihmalevät jäävät keppiin roikkumaan nostettaessa, kun taas mikroskooppiset sinilevät hajoavat hitusina veteen.
Järvillä kesä-heinäkuussa runsaita sinileväkukintoja
Järvillä sinilevätilanne oli kesän alussa ajankohdalle tyypillinen ja sinilevää havaittiin vain vähän. Sinilevä runsastui monilla seurantajärvillä normaalikesää aiemmin jo kesäkuun lopulla ja sitä esiintyi keskimääräistä enemmän seuraavan kuuden viikon ajan. Elokuun alussa levätilanne palasi tavanomaiseksi. Tällä viikolla sinilevää on havaittu järvillä vähän enemmän kuin tyypillisesti.
”Vielä heinäkuussa vaikutti siltä, että kesästä tulee poikkeuksellisen hankala sinileväkesä. Lämmin kevät aikaisti sinilevien esiintymistä monilla järvillä muutamalla viikolla. Vastaavasti helteinen heinäkuu mahdollisti etenkin ravinnerikkailla järvillä runsaat pintakukinnat. Toisaalta vähäsateisuuden takia leville ei tullut lisäravinteita järviä ympäröiviltä valuma-alueilta. Elokuun epävakaisemman sään seurauksena sinilevää on havaittu vähemmän ja kesä 2018 ei tule nousemaan järvillä 20-vuotisen seurantajakson pahimpien sinileväkesien joukkoon”, ryhmäpäällikkö Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Runsaita tai erittäin runsaita sinileväkukintoja havaittiin kesän aikana kolmellakymmenelläneljällä, pääasiassa rehevällä seurantajärvellä, mikä on neljännes enemmän kuin edellisvuonna. Seurannan piirissä oli kaikkiaan 238 valtakunnallista järvihavaintopaikkaa. Tyypillisesti sinilevien massaesiintymien kesto oli kuitenkin lyhyt, ja kukinta voitiin havaita järvellä vain parina peräkkäisenä viikkona. Kolme viikkoa tai kauemmin yhtäjaksoisesti kestäneitä runsaita tai erittäin runsaita sinileväkukintoja esiintyi vain kymmenellä seurantajärvellä. Pisimmillään sinileväkukinta pysyi runsaana kahdeksan viikon ajan.
Lämpimän kesän takia järviltä raportoitiin myös simpukka- ja kalakuolemista. Heinäkuun lopulla Vihdin Enäjärvellä havaittiin simpukoiden massakuolema ja myös satoja kiloja kalaa kuoli. Simpukka- ja kalakuolemien syy jäi lopulta epäselväksi, mutta tapahtuman aikaan järvi kärsi vakavasta happikadosta ja järvellä oli myös erittäin runsas sinileväkukinta, jonka muodostajina oli potentiaalisesti myrkyllisiä sinileviä.
Kansalaisten havainnot apuna levätilanteen kartoittamisessa
Kansalaiset voivat osallistua sinilevähavainnointiin Järvi-meriwikin avulla. Se on Suomen vesien oma verkkopalvelu, johon kuka tahansa voi perustaa itselleen havaintopaikan ja ryhtyä seuraamaan muun muassa sinilevätilannetta, pintaveden lämpötilaa ja näkösyvyyttä. Havaintojen tallentaminen Järvi-meriwikiin sujuu helposti älypuhelimille ladattavalla Havaintolähetti-sovelluksella.
Virallisen leväseurannan ulkopuolelta saatiin kesän aikana Järvi-meriwikiin yhteensä hieman yli 1 500 havaintoa. Niistä runsaassa 960:ssä oli havaittu levää, ja 541:ssä ilmoitettiin levättömyydestä. Eniten kansalaishavaintoja levätilanteesta tuli viikoilla 28–30 (9.7.–29.7.2018), jolloin sinilevätilanteesta raportoitiin noin 780 kertaa.
Asiantuntijat saivat yli 150 leväpuhelua, joista yli puolet koski Itämerta ja loput sisävesiä. Kansalaisia huolestuttivat oman lähi- tai mökkivesistön mahdollinen leväkukinta sekä sen vaikutukset virkistyskäyttöön ja terveysriskit. Tiedotusvälineitä kiinnostivat valtakunnallinen sinilevätilanne, sinilevämyrkyt, sinilevien mahdolliset terveyshaitat, levien esiintymistä ja vaihtelua selittävät tekijät sekä pintavesien tila. Myös SYKEn tarjoamat verkkopalvelut sinilevätilanteen kartoittamisessa olivat median kiinnostuksen kohteena.
Sinilevien esiintymistä seurataan kesäisin viikoittain
Suomen ympäristökeskus on julkaissut kesä-elokuussa viikoittain katsauksen sinilevätilanteesta Suomen merialueilla ja järvissä. Sinilevien havainnointia jatketaan syyskuun loppuun asti, mutta viikoittainen tiedotus päättyy. Ravinne- ja sääolosuhteiden suosiessa sinileväkukinnat ovat mahdollisia vielä syksylläkin.
Valtakunnallista leväseurantaa on toteutettu 20 vuotta. Suomen ympäristökeskus tekee seurantaa yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY), kunnallisten ympäristöviranomaisten ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. Leväseurantaan kuuluu noin 240 pysyvää havaintopaikkaa järvillä ja noin 30 havaintopaikka rannikolla.
Suomen avomerimerialueiden levätilanteesta saatiin tietoa satelliittitulkinnoista, Rajavartiolaitoksen lennoilta, M/S Silja Serenadelle ja M/S Finnmaidille asennettujen Algaline-laitteiden keräämistä mittaustuloksista ja Utön merentutkimusaseman seurantalaitteistoista. Tietoa saatiin myös kansalaisten lähettämistä näytteistä sekä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten keräämien näytteiden mikroskopointituloksista. Ilmatieteen laitos toimitti ajankohtaista tietoa meriveden pintalämpötiloista. Sinilevälauttojen ajelehtimisennusteet laadittiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa pahimman sinilevätilanteen vallitessa päivittäin.
Kesän 2018 leväbarometri sisävesien osalta
Karttakuvat median käyttöön:
Lisää aiheesta:
Valtakunnallinen levätiedotus
Tietoa sinilevistä
Kesän satelliittihavainnot löytyvät TARKKA- ja PINTA-palveluista
Lisätietoja:
Sinilevätilanne merialueilla
Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Itämeren tila ja sinileväkukintojen riskiennuste
Ryhmäpäällikkö Mika Raateoja, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 536, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava tutkija Harri Kuosa, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 106, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Satelliittitulkinnat
eotuki.syke@ymparisto.fi
Erikoistutkija Jenni Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 078, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sisävedet
Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi