© Kuva: Mirjam Orvomaa
Vähäsateisen ja lämpimän kesän jäljiltä pohjavedet sekä jokien ja järvien pinnat ovat monin paikoin hyvin alhaalla etenkin maan länsi- ja keskiosassa. Pohjavedet ovat rannikon sekä maan etelä- ja keskiosan pienissä pohjavesimuodostumissa laskeneet monin paikoin 10–60 cm ajankohdan keskiarvoja alemmaksi ja paikoin on mitattu ajankohdan alimpia korkeuksia. Vielä ei ole alitettu edellisen merkittävän kuivuusjakson eli vuosien 2002–2003 tasoja.
Kuivan hellekesän aiheuttama maankosteuden vajaus näkyy pohjaveden pinnoissa, mutta vasta syksyn sateet ratkaisevat, kuinka alas pinnat vielä laskevat. Pinnankorkeudet jatkavat laskuaan yleensä syys–lokakuun vaihteeseen asti, mutta haihdunta ja kasvien vedenkäyttö vähenee syksyn edetessä.
”Etenkin maan lounaisosissa pohjavedet saattavat laskea alle vuoden 2003 ennätyslukemien, jos vähäsateinen kausi jatkuu. Erityisen tärkeää olisi saada pohjavesivarastoihin täydennystä ennen pysyvän talven tuloa”, huomauttaa hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta.
Järvien vedenkorkeudet laskevat edelleen syyskuussa
Järvien vedenkorkeudet ovat keskimääräistä matalammalla erityisesti maan länsi- ja keskiosassa, paikoin jopa poikkeuksellisen alhaalla. Järvien vedenpintojen lasku jatkuu syyskuussa. Maankosteuden vaje on suuri lukuun ottamatta muutamia alueita Lapissa, joten sadetta tarvittaisiin runsaasti, jotta järvien pinnat kääntyisivät nousuun. Ainakaan syyskuun ensimmäiselle viikolle ei ole ennustettu suuria sademääriä.
Suurista järvistä Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet jatkavat laskua pitkälle syksyyn ja pysyvät ennusteen mukaan koko syksyn tavallista alempana. Kallaveden pinta on 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana, ja se voi laskea syyskuun lopulla laivaliikenteelle asetetun rajan tuntumaan.
Päijänteen vedenpinta laskee syyskuussa 15–25 cm ja samalla ero ajankohdan keskitasoon kasvaa. Päijänteen säännöstelypadon ja Kalkkisen kanavan juoksutusluukut ovat kiinni, joten vesi virtaa nyt pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta. Lapissa kesä on ollut sateisempi ja Inarinjärven vedenpinta on noussut 15 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalle, mutta laskee syyskuussa kohti keskitasoaan.
Säännösteltyjen järvien laskua on hillitty koko kesän ajan maltillisilla juoksutuksilla, ja juoksutukset jatkuvat edelleen pieninä.
"Jokien virtaamat ovat koko maassa pieniä ja todennäköisesti myös pysyvät pieninä, sillä mahdolliset sateet imeytyvät tehokkaasti kuivaan maahan", arvioi hydrologi Tiia Vento Suomen ympäristökeskuksesta.
Vesitilanne elokuussa 2018
Sadanta
Elokuun sademäärissä oli suurta alueellista vaihtelua. Vähäsateisimmilla alueilla maan länsi- ja keskiosassa vettä kertyi elokuun aikana vain alle 40 mm eli alle puolet elokuun tavanomaisesta. Sateisimmilla alueilla maan itä- ja pohjoisosassa satoi puolestaan jopa kolminkertaisesti vähäsateisiin alueisiin verrattuna. Näillä alueilla sadetta kertyi monin paikoin yli 100 mm eli keskiarvoa runsaammin. Suurimmassa osassa maata satoi 40–100 mm eli keskimääräisen molemmin puolin.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Elokuun loppuessa järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat Lappia lukuun ottamatta pääosin ajankohdan tavanomaisten lukemien alapuolella. Erityisesti Keski-Suomessa järvien vedenkorkeuden vuotuinen vaihtelu on ollut jo paikoin ennätyksellisen suurta, kun kevään harvinaisen korkeat vedenkorkeudet ovat vaihtuneet kuivan kesän yhtämittaisen laskun myötä elokuun loppuun mennessä jo harvinaisen alhaisiin lukemiin. Elokuun sateet nostivat virtaamia ja vedenkorkeuksia ajankohdan keskimääräisten lukemien yläpuolelle vain paikoin Lapissa, mutta vedenkorkeuksien lasku taittui osin myös Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Erityisesti Lounais-Suomessa virtaamat ovat hyvin pieniä.
järvistä Saimaa ja Inari ovat ajankohdan keskiarvoa korkeammalla, mutta muut suuret järvet ovat kuivan ja kuuman kesän myötä tavanomaista alempana. Suurimpien vesistöjen keskivirtaamista vain Vuoksessa elokuun keskivirtaamat olivat ajankohdan tavanomaisella tasolla. Muualla maassa keskivirtaamat olivat keskimääräistä pienempiä ja esimerkiksi Kokemäenjoella vain reilu kolmannes elokuun tavanomaiseen verrattuna.
Pohjaveden korkeus
Pohjavedet ovat pienissä pohjavesimuodostumissa rannikolla sekä maan etelä- ja keskiosissa laskeneet monin paikoin 10–60 cm ajankohdan keskiarvoja alemmaksi ja paikoin on mitattu ajankohdan alimpia pohjavedenkorkeuksia. Keskisuurissa ja suurissa muodostumissa pinnat ovat lähellä keskimääräistä tai 5–15 cm keskiarvojen yläpuolella. Verrattuna edelliseen merkittävään kuivuusjaksoon, joka vaikutti yhdyskunnan vedenhankintaan vuosina 2002–2003, pinnat ovat vielä 5–25 cm korkeammalla. Maan pohjoisosissa pohjaveden korkeudet vaihtelevat: pienissä muodostumissa pinnat ovat paikoitellen 10–30 cm alle ja suurissa muodostumissa 5–10 cm yli keskiarvojen.
Pintaveden lämpötila
Elokuun alussa järvivesien lämpötilat olivat yleisesti useita asteita ajankohdan keskiarvoa korkeampia, mutta kääntyivät elokuun ensimmäisenä viikonloppuna laskuun. Vedet jäähtyivät ajankohdalle tyypilliseen tapaan elokuun puoliväliin saakka, mutta tämän jälkeen ajankohtaan nähden lämmin sää on pitänyt myös veden lämpötilat tavanomaista korkeampina. Elokuun päättyessä veden lämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa sekä Kainuussa pääosin 16–18 astetta ja Lapissa 11–14 astetta. Lukemat ovat yleisesti 0–3 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampia.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Jarkko J Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 307, etunimi.j.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Tiia Vento, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 734, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.