| |
|
|
|
Kuva: Pekka Luukkola
|
Lumitilanteen perusteella kevättulvista odotetaan monin paikoin vähintään keskimääräisiä. Esimerkiksi Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla lunta on keskimääräistä enemmän, etelärannikolla paikoin jopa kaksinkertaisesti tavanomaiseen verrattuna. Sääennusteen mukaan yölämpötilat pysyvät kylminä vielä seuraavan viikon ja sulanta alkaa Etelä- ja Länsi-Suomessa aikaisintaan 10. päivän tienoilla. Virtaamat lähtevät nousuun huhtikuun puolivälissä.
"Sulamiskauden sää ratkaisee tulvan suuruuden. Nopea sulaminen tai sateet tulva-aikaan nostavat jokien pinnat korkealle", toteaa Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.
Lapin joissa virtaamat lähtevät nousuun todennäköisesti vasta toukokuun puolella. Pohjois-Pohjanmaalla virtaamien nousu jäänee huhti-toukokuun vaihteeseen.
Maan keski- ja itäosissa useimpien suurten järvien vedenpinnat ovat edelleen ajankohtaan nähden korkealla. Saimaan vedenkorkeus on yli puoli metriä ajankohdan keskitason yläpuolella. Saimaan pinta laskee ajankohtaan nähden tavallista nopeammin eli 10−15 cm huhtikuun puoliväliin mennessä, mikä johtuu korkeasta vedenpinnasta, siitä aiheutuvasta suuresta luonnonmukaisesta juoksutuksesta ja normaalin pakkastalven pienenevästä tulovirtaamasta.
Maaliskuun pakkaset kasvattivat järvijäitä
Ajankohtaan nähden kylmä sää kasvatti sisävesien jäänpaksuuksia maaliskuussa koko maassa. Järvijään paksuus on nyt maan etelä- ja keskiosassa pääosin 45−65 cm ja maan pohjoisosassa 55−70 cm. Lukemat vaihtelevat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin. Sääennusteen mukaan pakkaset jatkuvat vielä ensi viikolle, joten jäiden sulamista ei ole vielä lähipäivinä etelässäkään luvassa.
”Salmia ja muita virtapaikkoja on kuitenkin jo syytä vältellä ainakin maan eteläosassa. Keväällä jään rakenteen heikkeneminen vauhdittuu erityisesti sen jälkeen, kun jään päällä oleva lumi on sulanut”, varoittaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Tänä talvena erityisen suuri osa jään kokonaispaksuudesta on ollut hauraampaa kohvajäätä, joka heikkenee teräsjäätä nopeammin. Keväällä monikymmensenttinen jää voi pettää alla, jos jääkiteiden rajapinnat ovat sulaneet.
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
Vesitilanne maaliskuussa 2013
Sadanta
Maaliskuussa satoi niukasti. Kuukauden sadanta oli yleisesti 10−30 mm eli selvästi keskimääräistä pienempi. Maan kaakkoisosassa sadetta kertyi vain muutamia millimetrejä. Eniten satoi Kainuussa.
Lumen vesiarvo eli lumikuorma
Maaliskuun alkupuolella lumen vesiarvo kasvoi koko maassa. Muutokset jäivät enimmäkseen melko pieniksi, mutta Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa vesiarvo kasvoi paikoitellen yli 40 mm. Kuukauden loppupuolella lunta ei tullut lisää juuri lainkaan, eikä sulaminen päässyt kylmien säiden takia alkamaan edes etelässä aurinkoisimpia etelärinteitä lukuun ottamatta. Maaliskuun lopussa lumen vesiarvo oli Lounais-Suomessa, Pohjanlahden rannikolla ja valtaosassa Etelä-Savoa alle 100 mm, muualla maan etelä- ja keskiosissa enimmäkseen 100–130 mm. Oulun korkeudelta pohjoiseen lumen vesiarvo oli pääosin 140–180 mm, mutta Kaakkois-Lapissa lunta oli tätä vähemmän, Utsjoella ja Käsivarressa enemmän. Lumen vesiarvo oli ajankohtaan nähden selvästi keskiarvoa suurempi osissa Etelä- ja Länsi-Suomea sekä Pohjois-Lappia, kun taas Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Lapissa lunta oli paikoitellen huomattavasti tavallista vähemmän.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Vedenkorkeudet jatkoivat maaliskuussa laskuaan talvelle tyypilliseen tapaan. Saimaan vedenpinta laski maaliskuussa yli 10 cm, mutta oli kuukauden lopussa yli puoli metriä tavanomaista ylempänä. Myös useimmat muut suuret järvet kuten Päijänne, Oulujärvi ja Inari ovat vetisen syksyn seurauksena maaliskuun lopussa edelleen ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Poikkeuksen tästä tekee esimerkiksi Lohjanjärvi, joka oli maaliskuun lopussa ajankohdan tavanomaista vedenkorkeutta alempana.
Maaliskuun keskivirtaamat olivat Vuoksessa, Kymijoessa ja Kemijoessa tavanomaista suurempia. Oulujoessa keskivirtaama oli lähellä maaliskuun keskiarvoa, Kokemäenjoessa alle keskimääräisen. Maaliskuun kylmien säiden seurauksena rannikon pienten vesistöjen virtaamat olivat talvisen niukkoja ja vielä laskusuunnassa.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnankorkeudet laskivat talvelle tyypillisesti, mutta suuressa osassa maata pinnankorkeudet ovat 0−20 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan länsiosissa pinnat ovat paikoitellen hieman alle keskimääräisen.
Routa
Maan etelä- ja keskiosassa routakerros ohentui, mutta pohjoisessa se pysyi ennallaan tai jopa kasvoi. Maan etelä- ja keskiosassa routaa on 0−10 cm, joka on 10−35 cm ajankohdan keskiarvoa vähemmän. Maan länsiosassa routaa on 15−30 cm eli noin puolet keskimääräisestä. Ahvenanmaalla routaa on 5−15 cm, joka on hieman keskiarvoa enemmän. Maan pohjoisosassa roudan syvyys on 30−70 cm. Se edustaa paikoitellen ajankohdan keskiarvoa, mutta suuressa osassa Lappia routaa on 10−20 cm alle keskiarvon.
Jäänpaksuus
Ajankohtaan nähden verrattain kovat pakkaset kasvattivat järvien jäitä koko maassa. Jäänpaksuus kasvoi useimmilla havaintopaikoilla maaliskuussa 5−15 cm. Maan etelä- ja keskiosassa järvijäiden paksuus oli kuukauden lopussa pääosin 45−65 cm. Maan pohjoisosassa jäänpaksuus oli 55−70 cm. Kilpisjärvellä jäätä on kuitenkin yli 90 cm. Suurimmassa osassa maata jäänpaksuus lähentelee ajankohdalle tyypillisiä lukemia. Pohjois-Lapissa jäät ovat tavallista ohuempia, maan etelä- ja lounaisosassa paikoin keskiarvoa paksumpia.
Seuraa SYKEn hydrologeja Twitterissä
Lisätietoja
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 508 1004, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 861 7743, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 560, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun
