Maailma on nopeassa muutoksessa. Ilmastomuutoksen hillintä ja luontokadon pysäyttäminen vaativat nopeita toimia. Kysymys meille tutkijoille kuuluu, osaammeko selvittää ja tutkia oikeita asioita nopean muutoksen keskellä? Mitä ovat uudet haasteet tai mahdollisuudet viiden tai kymmenen vuoden kuluttua?
Tulevaisuuden riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen on erityisen tärkeää ympäristöntutkimuksessa ja -suojelussa.
Olen ollut mukana Cambridgen yliopiston tutkijoiden johtamissa, tänä ja viime vuonna julkaistuissa, globaaleissa tarkasteluissa, joissa asiantuntijat etsivät merkittäviä heikkoja signaaleja tulevaisuuden riskeistä ja mahdollisuuksista ”horizon scanning” -menetelmällä. Suomeksi menetelmää voisi kuvata sanoilla horisontin havainnointi, taivaanrannan tiirailu tai tylsemmin toimintaympäristön tarkastelu.
Cambridgen tutkijaryhmä on tehnyt tarkasteluja jo noin viidentoista vuoden ajan. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten tehdyssä tarkastelussa luonnon monimuotoisuuden suojelun tulevaisuuden menetelmiksi tunnistettiin muun muassa korallisiirteiden käyttö riuttojen suojelussa sekä lisääntyvä droonien ja ympäristö-DNA:n hyödyntäminen ympäristötutkimuksessa. Nämä menetelmät ovatkin tänä päivänä laajasti käytössä tai juuri tulossa käyttöön. Ympäristö-DNA-menetelmällä (eDNA) tunnistetaan lajin olemassaolo sen elinympäristöön jättämien DNA-jälkien perusteella. Menetelmä täydentää muuta havainnointia.
Mitä riskejä ja mahdollisuuksia näemme nyt luonnonsuojelun tulevaisuudessa?
Vuonna 2022 julkaistu tarkastelu käsitteli meri- ja rannikkoympäristöjä.
Tänä vuonna julkaistussa artikkelissa tiirailun kohteena oli luonnonsuojelu laajemmin. Asiantuntijoiden pohtivan seulan läpi valikoitui kaikkiaan 15 tulevaisuuden riskiä tai mahdollisuutta:
- Yksityisten toimijoiden merkityksen kasvu luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja raportoinnissa
- Tekoälyn soveltaminen uusien lääkkeiden ja torjunta-aineiden suunnittelussa
- Valohoukuttimien lisääntyvä käyttö pyydyspohjaisessa merikalastuksessa
- Merenpinnan nousun vaikutus rannikkokosteikkojen resilienssiin
- Ympäristön mikrobiomien hallinta ja hoito
- Kitosaanin kysynnän kasvu: Kitosaania tuotetaan äyriäisten kuoren kitiinistä. Siitä kehitellään apuaineita lääke- ja elintarviketeollisuuteen. Kitosaanilla on myös antimikrobinen vaikutus.
- Uusien litiumin lähteiden hyödyntäminen
- DNA-pohjaiset bioparistot
- Ihmisvirtsan käyttö lannoitteena
- Kasvien ja mikrobien perimän muokkaus lannoitteiden tarpeen vähentämiseksi
- Valtameren pintakerroksen merivirtojen kiihtyminen
- Perkinsea-loisinfektion vaikutukset sammakkoeläimiin
- Lämpövalosähköisen energian varastoinnin tehostuminen
- Valtamerten roskapyörteiden mahdolliset sivuvaikutukset
- Puuvartisten vieraslajien leviämisen estäminen perimän muokkauksella
Aika näyttää, nousevatko nyt tunnistetut aiheet suuremmiksi kysymyksiksi seuraavien vuosien aikana. Ainakin niiden julkaiseminen korkeatasoisessa tieteellisessä sarjassa pitää valikoidut aiheet saatavilla myöhempää tarkastelua varten ja antaa mahdollisuuksia keskusteluun.
Tiirailuun osallistuminen on ollut valtavan kiinnostavaa
Tulevaisuuden tiirailussa on ollut mukana yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoita eri aloilta sekä suojelun asiantuntijoita kansalaisjärjestöistä, säätiöistä ja ympäristöhallinnosta eri puolilta maailmaa. Asiantuntijoita on raadissa mukana kerrallaan 30.
Prosessin alussa jokainen osallistuja saa esittää 2-5 aihetta, ja niille perustelut. Seuraavaksi jokainen osallistuja järjestää esiin tuodut aiheet paremmuusjärjestykseen merkittävyyden ja tunnettuuden perusteella. 30 parhaasta aiheesta keskustellaan työpajassa, jonka lopuksi äänestetään 15 aihetta, jotka työstetään julkaisuun.
Tarkasteluihin osallistuminen on ollut valtavan kiinnostavaa. Siinä on päässyt tutustumaan eri alojen huippuasiantuntijoiden ajatteluun ja tapaan työskennellä. Keskustelu ja aiheiden puolustaminen ja kritisointi haastaa omaa ajattelua ja avaa uusia näkökulmia myös omaan työhön. Olen mukana myös vuoden 2024 tarkastelussa.
Keskustelut muokkaavat todellisuutta
Tulevaisuustarkastelu on hyvä väline yleisen keskustelun herättämiseen, sillä esitettyjä aiheita voidaan arvioida kriittisesti ja pohtia myös mitä niiden esittäminen kertoo tulevaisuutta koskevista oletuksistamme.
Ajattelen, että heikkojen signaalien pohtiminen voi - käytännöllisten tutkimus- ja suojelukohteiden tunnistamisen lisäksi - muuttaa myös sitä, miten puhumme ja ajattelemme tulevaisuuden uhkista ja mahdollisuuksista.
Keskustelu ja puhe muokkaavat todellisuutta. Se mistä puhutaan voi muuttua ensin vieraasta tutuksi ja tutusta itsestään selväksi. Tarvitsemme lähitulevaisuudessa entistä enemmän laajasti jaettua ja hyväksyttyä käsitystä tarvittavien muutosten suunnasta. Siihen päästään parhaiten avoimella ja kärsivällisellä, tutkittuun tietoon tukeutuvalla keskustelulla.
Olen Hermanni Kaartokallio ja toimin johtavana tutkijana Syken Meri- ja vesiratkaisut -yksikössä. Haalin, hamstraan ja lajittelen kaikenlaista tietoa. Iloitsen tällä hetkellä puutarhan sadosta ja jatkuvasti hyvästä kirjallisuudesta ja ihmisten kohtaamisesta.
Tutustu myös
A global biological conservation horizon scan of issues for 2023. Trends in Ecology & Evolution, 38(1), pp.96-107 (2023). (sciencedirect.com)
A global horizon scan of issues impacting marine and coastal biodiversity conservation. Nature Ecology & Evolution, 6(9), pp.1262-1270 (2022). (nature.com)
A horizon scan of global conservation issues for 2013. Trends in Ecology & Evolution, 28(1), pp. 16-22 (2013). (sciencedirect.com)
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.