Kansainvälinen seminaari Policy implications of Arctic cross-border climate change impacts pidettiin Helsingissä toukokuussa. Tapahtumassa tarkasteltiin ennen kaikkea sitä, miten arktisen alueen ilmastonmuutoksen vaikutukset leviävät alueen ulkopuolelle ja miten eri toimijat voivat varautua vaikutusten aiheuttamiin moninaisiin riskeihin.
Tapahtumassa tehtiin mielenkiintoinen politiikkasimulaatioharjoitus, jossa osallistujia pyydettiin mukaan fiktiivisiin mutta uskottaviin päätöksentekoprosesseihin. Tehtävänä oli arvioida, millaiset politiikkatoimet vähentävät riskejä ja lisäävät resilienssiä. Mielestämme harjoitus herätti erinomaisia keskusteluja arktisen alueen tulevaisuudesta ja toi aiheeseen myös uusia näkökulmia.
Luottamus on kriisinkestävän yhteiskunnan perusta
Tärkeänä käsitteenä nousi esiin luottamus. Luottamus on yhteiskunnan kestävyyden perusta, sitä tarvitaankin organisaatioiden, yksilöiden ja ryhmien välisissä neuvotteluissa. Luottamus on myös eettisen ja vankan tieteen tunnusmerkki. Se mahdollistaa pitkänkestoisen aidon vuoropuhelun jatkumisen, vaikka projektipohjainen toiminta on katkonaista, ja myös sen, ettei kukaan jää kelkasta.
Luottamuspula tekee monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Keskusteluissa käytiin läpi myös sitä, miten luottamusta voitaisiin rakentaa. Esiin nostettiin esimerkiksi ongelmien avoin käsitteleminen, todellisten, pitkäkestoisten suhteiden luominen pelkkien hankkeiden sijaan ja tärkeiden aiheiden pitäminen sinnikkäästi esillä, jotta epäoikeudenmukaisilta käytännöiltä ja politiikkatoimilta vältyttäisiin.
Vastuu konkreettisista toimista kuuluu kaikille
Sananlaskun mukaan "Jos sinulla ei ole paikkaa pöydässä, olet todennäköisesti ruokalistalla." Siksi sidosryhmien kattava edustus arktisen alueen päätöksentekopöydissä on erityisen tärkeää. Arktisella alueella sidosryhmiä on paljon, panokset ovat korkeat ja kumppaneiden välinen luottamus puutteellista.
Luottamus perustuu arkipäiväisiin asioihin. Kumppaneiden edut on tärkeää ottaa huomioon – käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Vastuu yhteisten päätösten pohjalta tehtävistä konkreettisista toimista jakautuu monelle taholle. Tarvitaankin vahvaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten kannustaa eri yhteistyötahoja ottamaan vastuuta.
Arktiseen yhteistyöhön tarvitaan uusia toimintatapoja
Luottamuksella on suuri merkitys myös rajat ylittävässä arktisessa yhteistyössä, jota nykyinen geopoliittinen tilanne pahoin kuormittaa. Ympäristötietojen, esimerkiksi sääennusteiden tarvitsemien tietojen, vaihtaminen yli rajojen on välttämätöntä, mutta muu yhteistyö Venäjän kanssa on poissuljettua niin kauan kuin Ukrainan sota on käynnissä. Tapahtuman keskusteluissa todettiin, ettei yhteistyötä voida vain ohittaa, vaan on tunnistettava uudet realiteetit ja etsittävä yhteistyölle uusia muotoja.
Arktisen alueen kehitystä ja päätöksentekoa verrattiin kilpailevien motiivien ja eri osapuolille herkkien asioiden Rubikin kuutioon, jossa kaikkia lohkoja on säädeltävä huolellisesti, jotta ne toimivat hyvin.*
Seminaarissa pidetyt esitykset ja esitysten sisältöjen soveltaminen politiikkasimulaatiossa osoittivat, että EU-projektissa Cascading climate risks: towards adaptive and resilient European societies (CASCASES) kehitettyä käsitekehikkoa voidaan hyvin soveltaa ilmastoon liittyvien riskien visualisoinnissa ja analysoinnissa. Keskusteluissa todettiin kuitenkin myös, että skenaariotyökalujen ja muiden ennakointimenetelmien käyttö on haasteellista ilmastonmuutoksen kaltaisessa monimutkaisessa ilmiössä.
Seminaarin nuoremmat osallistujat toivat esiin epäsuhdan: Radikaaleja toimia arktisella alueella ei ole tulevaisuudessakaan näköpiirissä, vaikka niitä tarvittaisiin kestävän, luottamukseen perustuvan ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Välitämmekin heidän viestinsä arktisen alueen asioista päättäville tahoille: Toimimalla oikeudenmukaisesti, luottamukseen perustuen, luodaan parempaa tulevaisuutta meille kaikille.
Marja Helena Sivonen on väitöskirjatutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Hän työstää sosiologian väitöskirjaa Tampereen yliopistossa. Sosiologina hän tutkii valtaa ja hallintoa yhteiskunnissa, jotka edistävät päästötöntä energiamurrosta. Vapaa-ajallaan hän nauttii puutarhanhoidosta ja brittiläisten murhasarjojen katselusta ruokaa laittaessaan.
Emma Hakala on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa ja tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa tarkastelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia geopolitiikkaan ja kokonaisturvallisuuteen. Vapaa-ajallaan hän vierailee mielellään museoissa ja kävelee metsissä tai kaupunkiympäristössä.
Tutustu myös
Seminaarin ohjelma: Policy implications of Arctic cross-border climate change impacts. Program. (cascades.eu)
Politiikkasimulaation materiaalit: Multimedia materials for the Arctic Security Simulation (engage.socialsimulations.org)
Arktinen politiikkasimulaatio: The Future of Arctic Security – policy simulation workshop (cascades.eu)
Seminaarissa esitellyt tutkimukset tullaan julkaisemaan myöhemmin vertaisarvioiduissa julkaisuissa.
*Gjørv (tulossa) kirjoittaa lisää Rubiikin kuutio -viittauksesta liittyen arktisen alueen turvallisuusasetelmiin.
Lisää aiheesta:
Carter, Timothy R., Magnus Benzie, Emanuele Campiglio, Henrik Carlsen, Stefan Fronzek, Mikael Hildén, Christopher P.O. Reyer, and Chris West. 2021. A Conceptual Framework for Cross-Border Impacts of Climate Change. Global Environmental Change, Volume 69, July. (sciencedirect.com)
Kivimaa, P., Heikkinen, M., Huttunen, S., Jaakkola, J. J. K., Juhola, S., Juntunen, S., Kaljonen, M., Käyhkö, J., Leino, M., Loivaranta T., Lundberg, P., Lähteenmäki-Uutela, A., Näkkäläjärvi, K., Sivonen, M. H., Vainio, A. 2023. Evaluation of justice in climate policy. The Finnish Climate Change Panel. Report 3/2023. (ilmastopaneeli.fi) (pdf)
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.